Sunnuntaina, kun istuin bussissa Kilgettystä Lontooseen, mieleeni tuli tapahtumia ja tilaisuuksia toisensa perään, joihin voisin nyt osallistua, vaikka aikaisemmin luulin, etten voisi. Esimerkiksi Elephant Parade, josta puhuin aikaisemmin; viime viikonloppuna kaikki norsut kerättiin pois kaduilta, ja ensi viikonloppuna ne ovat kaikki esillä Royal Chelsea Hospitalin puutarhassa. Sinne siis, kuvaamaan n. 200 värikästä elefanttia!
Tämän lisäksi voin osallistua Couch Surfing -tapaamisiin (niin kuin tein pari viikkoa sitten, ja taas eilen) ja tavata ihania ihmisiä (kuten eilen!). Voin mennä katsomaan Pride-paraatia ensi viikonloppuna. Voin mennä Lontoon Suomalaisen Kirkon järjestämiin au pair -tapaamisiin joka kuukauden viimeinen sunnuntai. Voin toimia serkulleni matkaoppaana kun hän tulee tänne. Voin mennä ulkoilmaleffaan, museoon, teatteriin, tai mihin tahansa muuhun niistä sadoista tapahtumista joita täällä järjestetään joka viikko! Eikö olekin ihanaa! Toisaalta on vaikea pysyä perillä kaikesta, ja pitää kaikki kiinnostavat jutut mielessä, mutta siitä nyt ei sovi valittaa! Voi, miten sitä jaksaa enää olla missään muualla, kun oppii tähän tekemisen paljouteen! Vai tuleeko siitäkin lopulta ähky, eikä halua enää käydä missään?
Eilen olin ensimmäistä kertaa yksin lasten kanssa koko iltapäivän. Matt soitti ja kysyi, pitäisikö hänen tulla mukaan hakemaan lapset koulusta, ettei Alille vaan satu mitään kaiken liikenteen keskellä, mutta sanoin, että pärjään kyllä. Odotin pahinta, mutta kaikki lapset käyttäytyivät erittäin hyvin koko kotimatkan. Hannah jutteli jatkuvasti, ja selitti erinäisiä juttuja, joista en jälkeenpäin muistanut puoliakaan. Myöhemmin, kun olimme kaksistaan Danielin kanssa, hänkin jutteli kovasti, joten selvästikin minut on nyt hyväksytty au pairiksi - vaikka Ali aina välillä unohtaakin, ettei nimeni ole Karin.
Olen aikaisemmin saattanut mainita, että toivon että minulle tarttuisi brittiaksentti. Täällä se on kyllä ihan mahdollista, kun on niin armoton opettaja kuin Ali! Edellisiltana sanoin hänelle, että oli aika mennä kylpyyn, ja hän korjasi heti amerikkalaista lausumistani:
Minä: "Come on Ali, it's time for your bath."
Ali: "It's not /bääth/, it's /baath/!"
Että semmosta! :)
Sain edellsipäivänä uuden transkription tehtäväkseni - raha tulee kyllä tarpeeseen täällä! Olisin saanut toisenkin täksi viikoksi, mutta kun tiedän, etten todellakaan jaksa tehdä niitä 5 tuntia putkeen, tai edes 3 tuntia, niin en millään ehdi tehdä kahta haastattelua neljässä päivässä - eilenkin taisin tehdä 1½ tuntia, eikä se hirveän monta minuuttia edennyt. Mutta toivottavasti niitä tulisi kesän aikana lisää, niin voi vähän enemmän törsäillä täällä!
Låter ju helt jees det där. Och på tal om accenter. Enligt en av britterna är min engelska "impeccable" och tydligen har jag en australiensisk accent :D Men så tycker han också att en av esterna har en irländsk accent, och hon har aldrig varit till Irland eller haft nån sorts kontakt dit... :P
VastaaPoistaNär jag var i Perth i julas fick jag höra av flera olika mänskor att jag har en irländsk accent jag med, intressant... :)
VastaaPoistaHoppas att du får oss inträngd nånstans i din busy tidtabell :D
VastaaPoistaOj, ja sku också vila se den där elephant parade!
Hoppas du nu trivs i London ;)
I'll make room for you, don't worry! Är det med en kompis du kommer, eller?
VastaaPoistaOch vi får hoppas det, jåå! ;)
Oj jag tänkte så mycket på några barn jag träffade när jag var i London ifjol. Annars brukar jag hålla mig ganska mycket till "a-ljudet" men inte när jag säger mitt namn. I Australien var det med ett kort "ä-ljud"...
VastaaPoistaBarnen frågade mig: "Who are you". Snällt presenterar jag mig och inom en sekund kommer det tillbaka: "In England we say Saaaandra not Sändra". Huhu! :D
Njut av London - låter som en underbar dröm!