"If adventures do not befall a young lady in her own village, she must seek them abroad"
- Jane Austen

"Don't cry because it's over - smile because it happened"

lauantai 20. lokakuuta 2012

Ihana, ihana Edinburgh

Ja Edinburgh-postaukset jatkuu (toivon mukaan ei-niin-kaukaisessa tulevaisuudessa niitä alkaa taas tulla vähän jatkuvammalla syötöllä, mutta asiat ehtivät tietenkin vielä muuttua).

Skotlannissa vietetyt kaksi viikkoa olivat aivan upeat! Jotenkin tuntui, että elämäni siellä on vielä olemassa, ja vain jatkui suht normaalina arkena - ei sillä, että minulla siellä olisi koskaan ollut sellaista arkea, joka koostuisi vain mukavista jutuista, ystävien tapaamisesta ja ulkona syömisestä, mutta silti.

Tässä kuvakooste matkastani:

Edinburghissa oli yllättävän kaunis ilma, ensimmäiset 10 päivää aurinko paistoi melkein jatkuvasti, mitä nyt välillä satoi muutama kuuro. Ensimmäisenä päivänä vastassa oli tällainen sääilmiö:


Ensimmäisen viikon toisen puolikkaan vietin Glasgowssa. Viikonloppuna olin sohvasurffaamassa Ellin, Geoffin ja Tobey-kissan luona, ja että oli mukavaa. Löydettiin myös Tohtorin parkkeerattu kulkupeli:


Tescon hyllystä löytyi näinkin skottilainen näky:


Glasgowssakin ilma oli mitä parhain - Elinan kanssa nautittiin sen verran täysin rinnoin puistosta ja auringonpaisteesta, että ajantaju meni kokonaan, hups!:


Toisen viikon torstaina pikkuveljet sitten lensivät paikalle irlantilaisin siivin, ja toivat sateen mukanaan:


Mentiin samantien Wagamamaan lounaalle, omnomnom:


Meidän hostellihuoneesta oli aikas kivat näkymät:


ja jokainen löysi omaa pituuttaan suhteellisen hyvin vastaavan nukkumapaikan:


Kansalliskirjastolla oli joku Skotlantiin ja elokuviin liittyvä näyttely, jolla oli hauskoja mainosjulisteita:

"Luke, ah'm yer da"

Ceilidh-tanssi taittui niin kokeneemmilta kuin kokemattomiltakin tanssijoilta:


Seuraavana päivänä käytiin aamiaisella, jossa nuorimmainen tilasi Full Scottish Breakfast'in isomman version, "metsästäjän aamiaisen", johon kuului mm. haggis. Sieltä lähdimme North Berwickissä sijaitsevaan Seacliff Stables'iin:


Janne sai suurimpana suurimman hevosen, Mollyn, ja sen mukana suomalaisten nimien kanssa kamppailevalta ohjaajalta lempinimen Mr Molly:


Maisemat olivat mitä parhaimmat, eikä kylmä tuuli edes haitannut:


Ratsastuksen jälkeen piti hakea vähän välipalaa - eräille vähän suurempana annoksena:


ja ilta, sekä matka, päättyi iskän sponssaamaan illalliseen upeassa The Dome -ravintolassa



Että sellainen reissu!

perjantai 5. lokakuuta 2012

Matkan tällä puolen

Saavuin sunnuntaina, ihan kuin kotiin tulisi. Tai ehkä jonnekin vähän kauemmas, mutta silti lähellä; jonnekin, jossa ei jatkuvasti käy, muttei kuitenkaan ole ulkomailla. Illanistujaiset kavereiden kanssa tuntuvat siltä, kuin viime kerrasta ei olisi kauhean kauaa, eikä kovin moni asia ole muuttunut. Mieleen palaa taas tuttuja asioita; halpa ruoka, vaihteleva sää, kohteliaat ihmiset, asuntojen kylmyys, ja siitä johtuva brace yourself -fiilis pytylle istuessa. Ja se Edinburghin panimohaju.

Sää on ollut mitä parhain, aurinkoista, vain lyhyitä sadekuuroja välillä. Kylmää on, muttei liian. Täällä on vielä vihreää, Princes street gardens on upea vihreine nurmikkoineen, vihreät ja keltaiset puut vuorottelevat maisemassa. Alkusyksyä parhaimmillaan. Säilyisipä tämä tällaisena.

Näinä aurinkoisina päivinä, syödessäni aamupalaa lempikahvilassa, tai kävellessäni pitkin kaupungin katuja uusien kaupunginosien läpi, kädessäni chai latte valkoisessa take away -mukissa ajattelen, että kyllä, tänne minä kuulun. Täällä tuntuu hyvältä.

Eikä pieni sadekaan haittaa, kun matkalaukusta saa kuivat sukat.

weheartit