"If adventures do not befall a young lady in her own village, she must seek them abroad"
- Jane Austen

"Don't cry because it's over - smile because it happened"

torstai 10. kesäkuuta 2010

Mitä yhteistä on Charles Dickensillä, Elizabeth I:llä ja Charles Darwinilla?

Joukkoon kuuluu myös esim. Mary I (aka Bloody Mary), kasapäin muita kuninkaallisia, Isaac Newton ja muutama muu. Kuka keksii? No, kerrotaan sitten että kaikki on haudattu Westminster Abbeyyn. Tänään aloitin päiväni käymällä siellä. 12 punnan sisäänpääsymaksu kyllä kirpaisi, mutta tiesin siitä jo etukäteen, ja halusin kuitenkin käydä siellä. Toki siellä voi käydä joskus esim. jumalanpalveluksen yhteydessä ilmaiseksi, mutta se ei kai ole niin suotavaa että sinne jää samalla turistoimaan, enkä tiennyt milloin sellaisia pidettiin, joten päätin ostaa lipun.

Vaikka hinta olikin kallis, niin kyllä siellä vähintään kerran on käytävä. Kirkko on valtava, ja valtavan kaunis, varsinkin Lady Chapel (jonne on haudattu mm. Mary I, Elizabeth I ja Mary Stuart). Kerran tunnissa ilmoitetaan minuutin rukoushetkestä/hiljaisuudesta. Sen jälkeen kerrottiin, että ne, jotka haluavat osallistua rukoushetkeen, pääsevät Edvard Tunnustajan (St Edward the Confessor) kappeliin, joka muuten on suljettuna. Päätin ottaa lipun hinnasta kaiken irti, ja käppäilin kappelille. Ovea vahtiva opas päätti erikseen muistuttaa minua, että kappeliin pääsee vain rukoushetkeen osallistuvat - en sitten tiedä, tekikö hän näin kaikkien kohdalla, vai olenko jotenkin erityisen epäkristillisen näköinen (eli nähtävästi en näytä entiseltä pyhäkoulunopettajalta, mika toisaalta ei kyllä ole yhtään huono asia...).

Rukoushetken jälkeen jatkoin matkaa audio-oppaani kera, ja kurkin kaiken maailman hautoja ja muistomerkkejä. Harmi kyllä, kirkossa ei saanut ottaa kuvia ollenkaan. Hautojen ym. lisäksi kirkkoon kuuluu myös pari tosi nättiä puutarhaa, joissa olisi ollut mukava istuskella hetken, ellei olisi satanut. Päästyäni kierroksen loppuun huomasin kellosta, että jumalanpalvelus alkaisi vartin päästä, ja kun tosiaan olin maksanut sen £12, enkä ollut käynyt kirkossa joulun jälkeen (jouluaaton keskiyön messu Perthissä), niin ajattelin että what the heck. Yhteensä Westminster Abbeyssä meni sitten n. 2½ tuntia. Kattakoon se kuluneen puolen vuoden kirkossakäymättömyyden.

Lounaaksi suunnistin Harvey Nicholsille - en siksi, että olisin tuntenut olevani jotenkin erityisen rahoissani, ja siten tuntenut tarvetta syödä kalliin lounaan, vaan siksi, että Nicholsin alakerrassa oli (kai) lähin Wagamama. Aikaisemmilla käynneillä olen todennut Wagamaman kana-mandariinisalaatin olevan tosi hyvää, joten kerran reissussa on melkein pakko käydä. Kävin sitten samalla myös itse tavaratalossa, kun en ollut siellä ennen käynyt, ja koska kalliissa tavarataloissa on yleensä kivat vessat. Ajankuluksi poikkesin myös Harrodsiin (kaikkien pilkunviilaajien inhokkitavarataloon, where's the freaking apostrophe?!), ja näin jotain, jolle ei löydy edes sanoja...

Okei, Harrodsin omistaja (olisiko nyt jo jopa entinen, en muista) oli Dodi Al Fayedin isä, ja kun nyt omistaa jotain tuollaista niin sure, voihan sinne laittaa muistokirjan ja valokuvan. Mutta sieltä löytyvä erittäin korni patsas on jo ihan liikaa... Katsokaa ja ihastelkaa:


"Viattomat uhrit". Hohhoijaa. Anna mun kaikki kestää. Juu, oli traagista ja surullista, mutta ihan oikeesti, toi alkaa jo olla melko noloa.

Huomenna mennään CS-Ellan kanssa Hamstead Heath'ille. Toivottavasti ei sada. Ajattelin myös vihdoin koittaa päästä sinne Highgaten hautausmaakierrokselle, kun olen sinne jo pitkään halunnut, ja Hampstead Heath on samalla suunnalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti