6 kuukautta...

Tasan puoli vuotta sitten Helsinki-Vantaalla näytti tältä:

Tuon kuvan ottamista seurasi pitkä matkustuspäivä ja pikainen pyörähdys Köpiksessä, mutta illansuussa pääsin vihdoin perille Edinburghiin, jossa minua odotti poikaystävä, uusi koti ja kämppis.

Nyt kun tuosta suurten muutosten päivästä on kulunut tasan kuusi kuukautta, edessä on taas aikamoinen elämänmuutos muutaman päivän päästä. Mutta mitä muuta viimeiseen puoleen vuoteen on mahtunut? No, ainakin nämä:

- äitini kävi ensimmäistä kertaa Skotlannissa, ja ihastui Edinburghiin
- aloitin uimisen, ja nykyään yritänkin käydä uimassa vähintään pari kertaa viikossa - en ole moneen vuoteen onnistunut harrastamaan mitään urheilua niin säännöllisesti
- olen yrittänyt opettaa poikaystävääni laittamaan ruokaa, ja jopa onnistunut siinä!
- minusta tuli Ihan Oikea Yrittäjä (jos joku tarvitsee käännöksiä niin kurkatkaa tänne)
- tutustutin poikaystäväni Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin
- sain paljon uusia kavereita - jotka (yllättäen ja pyytämättä) ovat pääosin ihania suomalaisia naisia
- kävin Lontoossa, ja ensimmäistä kertaa Espanjassa

Kuten blogistakin näkyy on puoleen vuoteen mahtunut kaikenlaista muutakin, mutta nuo tulivat äkkiä mieleen. En oikein osaa päättää, onko puoli vuotta mennyt nopeasti vai hitaasti - jotenkin tuntuu, että vasta muutin tänne, mutta ennemminkin ehkä siltä, että olen ollut täällä jo vaikka kuinka pitkään.

Nyt on kuitenkin vuorossa taas elämänmuutos, ja seuraavat puoli vuotta (ja toivottavasti enemmänkin!) vietänkin sitten toisella puolella kaupunkia.

Viime kerran muuttokuorma

Muutosten Vuosi 2013

Vuosi 2013 osoittautui oikeaksi Muutosten Vuodeksi. Kaikkien muutosten keskellä ei oikeastaan tuntunut siltä, että elämäni oli useamman kerran käännekohdassa, mutta näin jälkikäteen katsottuna näen, että koostettuna tämä kulunut vuosi oli aikamoista hullunmyllyä. Kuluneen vuoden aikana saavutin useamman virstanpylvään ja tein tärkeitä päätöksiä jotka vaikuttavat vahvasti siihen, mihin suuntaan tulevaisuuteni minut vie:

Tammikuussa palautin graduni.

Maaliskuussa sain kandin paperit.

Huhtikuussa loppuivat viimeiset kurssini yliopistolla, ja siirryin täysipäiväiseksi freelancer-kääntäjäksi.

Toukokuun lopussa juhlimme minun ja veljeni valmistujaisia, ja muutamaa päivää myöhemmin kesäkuun alussa valmistuin filosofian maisteriksi.

Kesäkuussa lähdin myös kesäksi Skotlantiin - tai niin ainakin luulin… koska jo kesäkuun lopussa päätin, että matkustaessani Suomeen elokuussa menisinkin vain käymään, irtisanoisin asuntoni, myisin koko omaisuuteni ja muuttaisin pysyvästi Edinburghiin.

Heinäkuussa tapasin ihanan skottimiehen, joka onnekseni on pysynyt kiinteästi kuvioissa siitä lähtien.

Elokuussa lensin Suomeen, ja rupesin tyhjentämään Turun kämppääni. Roskiin meni enemmän kuin missään aikaisemmassa muutossa, koska nyt oli pakko kylmästi luopua kaikesta vähänkin turhasta, myin kaikki kalusteeni ja kodinkoneeni sekä jonkin verran pikkutavaroita, lahjoitin loput hyväntekeväisyyteen ja ystäville, ja pakkasin jäljelle jääneen omaisuuteni muutamaan pahvilaatikkoon ja matkalaukkuun.

Syyskuun alussa asuin vanhempieni luona Paraisilla, jossa vielä erottelin mukaan lähtevät ja säilöön jäävät tavarat. Ikuisuudelta tuntuneen viiden viikon Suomi-loman jälkeen lensin takaisin ”uuteen” kotikaupunkiini, muutin kauniiseen asuntoon ihanalle asuinalueelle mukavan kämppiksen kanssa, ja pääsin taas poikaystäväni luo.

Syyskuun jälkeen olenkin sitten yrittänyt asettua takaisin skotlantilaiseen elämääni – tavannut uusia ja vanhoja kavereita, tehnyt käännöstöitä, etsinyt uusia töitä, viettänyt aikaa kämppikseni ja poikaystäväni kanssa, esitellyt kotikaupunkia vieraille, ja nauttinut yleisesti olostani. Jouluna oli ihanaa käydä Suomessa ja tavata taas kaikki, mutta tähän mennessä mikään – ei vierailu Suomessa, ei Britannian kehitysmaapiirteet (hanat, kylmät asunnot, jne. jne.), ei hetkittäinen koti-ikävä – ole saanut minua katumaan päätöstäni muuttaa tänne. Minun elämäni on nyt täällä, ja niin sen kuuluukin olla.

Vuosi sitten kirjoitin toiseen blogiini siitä, miten mielestäni ainoa oikea uuden vuoden lupaus pitäisi olla se, että seuraavana vuonna olisin kaikkea edes pikkuisen enemmän kuin tänä vuonna – onnellisempi, terveellisempi, ystävällisempi, mitä vaan. Että tekisin tulevasta vuodesta elämäni parhaimman vuoden, edes jollain pienellä tavalla. Vuosi 2013 on monella tapaa ollut ihan tajuttoman hyvä vuosi, ja kaikkein parasta on se, että mieleen ovat myöskin jääneet vain kaikki nuo ihanat asiat, ja ikävämmät sattumukset ovat pyyhkiytyneet mielestä. Toivottavasti voin vuoden päästä sanoa samaa.

Onnellista uutta vuotta kaikille!

Kuvat: weheartit

Ihanaa juuri nyt

Syksy on usein masentavaa aikaa. Itse kuitenkin pidän pääasiassa syksystä, ja tämä syksy on säiden puolesta ollut Edinburghissa todella hyvä - sateisia päiviä on ollut erittäin vähän (kaatosadetta sitäkin vähemmän), harmaita päiviä jonkin verran, ja aurinko on paistanut todella usein, etenkin viikonloppuisin! Muutenkin tämä syksy on pitänyt sisällään pääosin kivoja juttuja, joten päätin tehdä pienen listan siitä, mikä on ihanaa juuri nyt.

Kaunis Edinburgh

Ainakin vielä jaksan ihastella kaunista kotikaupunkiani. Toivon etten ikinä turtuisi näihin maisemiin!

Britannian leuto ilmasto

En ehkä ole samaa mieltä paikallisten kanssa pukeutumisen suhteen, ja käytän tällä hetkellä (tai, no, oikeastaan aina) paljon enemmän kerroksia kuin suurin osa briteistä, mutta on se vaan niin kivaa, että voin yhtenä päivänä käyttää talvisaappaita ja seuraavana conversseja, ihan sen mukaan mitä tekee mieli! Viikonloppuiltana olen jopa käynyt ulkona avokkaissa suht hiljattain.

Kauniit joulukoristeet kaupungilla

En ehkä itse laittaisi jouluvaihdetta päälle ennen joulukuun alkua, mutta nyt ollaan jo niin lähellä joulukuuta että voin keskittyä nauttimaan kaikista ihanista koristeista mitä ympäri kaupunkia alkaa löytyä.

Paikallinen huumori katukuvassa

'Nuff said.

Kakku

Suomessa tulee harvoin syötyä kakkua, täällä liiankin usein. Melkein joka kahvilassa ja ruokakaupassa on tarjolla kaiken maailman ihanuuksia, kuten yllä näkyvä chocolate fudge cake (jonka kävin hakemassa matkalla kotiin lääkäristä, jossa minulla todettiin angiina. Ajattelin, että pala kakkua auttaa ainakin yhtä hyvin kuin penisilliinikuuri). En ollut ennen nähnyt tuollaista kolmionmuotoista rasiaa jossa myydaan yksittäisiä take away -kakunpaloja, aika ihana!


Että tällaista tällä kertaa!

Unelmia ruoasta

Tänne ei ole taas vähään aikaan ollut asiaa kun ei tammikuun Köpis-viikonlopun jälkeen ole tullut pahemmin reissattua. Seuraava Lontoon-reissu on kuitenkin jo kovasti mielessä vaikka lähtöön onkin vielä useampi viikko - vaikka ennen sitä on tosin niin paljon ohjelmaa, että aika menee varmasti siivillä.

Tälläkin matkalla tulemme luultavasti noudattamaan hyväksi havaittua kaavaa - yksi päivä shoppailua, yksi musikaali, yhdet iltapäiväteet, yksi museo ja yhdet markkinat, plus tietenkin kaikenlaista muuta mitä siihen väliin sitten keksitäänkään. Jostain kumman syystä vaikuttaa kuitenkin siltä, että moni musikaaleista loppuu juuri ennen matkaamme (25-29.4.) tai alkaa vasta sen jälkeen, ja olemme jo nähneet suuren osan must see -musikaaleista (Phantom, Les Mis ja Leijonakuningas yhdessä, ja itse olen nähnyt myös Billy Elliotin). Äiti haluaisi kovasti nähdä Mamma Mian, mutta se on yksi niistä jotka näyttäisivät loppuvan juuri ennen matkaamme. Miten se on mahdollista, eikö se ole pyörinyt jo vuosikaudet?? Jos kellään on musikaalivinkkejä niin saa ehdottaa!

Myös museovinkkejä ottaisin vastaan - aikaisemmin olemme kolunneet British Museumin, National Portrait Galleryn ja National Galleryn, ja itse olen käynyt myös Museum of Londonissa. Olisiko seuraavaksi vuorossa ehkä jompi kumpi Tate?

Oli miten oli, tällä kertaa minun oli tarkoitus puhua siitä osasta matkaamme, jonka olen jo suunnitellut erityisen huolellisesti - syöminen! Tässä siis lista lempiravintoloitani (plus muutama kahvila), jonne on aivan pakko päästä tälläkin reissulla. Onneksi olemme molemmat hyvän ruoan ystäviä, ja koska aamiainen ei kuulunut hotellimme hintaan, ehdimme käydä entistä useammassa ravintolassa ja kahvilassa! Jee! Moni näistä on ketjuravintola, mutta on kuitenkin olemassa ketjuravintoloita ja ketjuravintoloita - nämä mainitsemani ovat kaukana suomalaisten tuntemasta osuuskauppa-maailmasta Amarilloineen ja Fransmanneineen. Mainittakoon vielä, että järjestys on satunnainen.

- The Real Greek
Olen käynyt tässä ravintolassa kerran, ja sitten unohtanut sen kokonaan, koska en ole koskaan tajunnut viedä äitiäni tänne. TRG:ssä tarjoillaan tapas-tyylistä kreikkalaista ruokaa (älkää nyt vetäkö herneitä nenään vaikka sekoitan tuossa kahden eri maan ruokakulttuuria). Itse olen suhteellisen nirso, mutta TRG:ssä valitseminen kaikkien ihanien pikkuruokien välillä on hirvittävän vaikeaa! Sisustuskin on jännä, hyvällä tavalla.

- Belgo
Belgoja on muistaakseni neljä, ja itse olen käynyt Belgo Centraalissa, joka sijaitsee Seven Dialsissa. Täälläkin on todella upea sisustus, ja ruoka oli hyvää, vaikken itse moule fritesistä kauheasti välitäkään, eli muutakin on tarjolla. Tämä on siis belgialainen ravintola, jolla on myös laaja valikoima erilaisia hedelmäoluita, jotka maistuvat myös niille, jotka eivät olutta muuten juo (eli esim. minä).

- Wahaca
Meksikolaista katuruokaa tarjoava paikka, ja näitäkin näyttäisi nykyään löytyvän muutama ympäri Lontoota. Tämäkin pääsee upeasti sisustettujen ravintoloiden listalle.

- The Breakfast Club
BC:stä saa iloisen aloituksen aamulle! Tästä värikkäästä ravintolasta (niitäkin on useampia) saa all day breakfasts ja muutakin ruokaa. Itselleni tuottaa aina suuria vaikeuksia päättää haluanko makean aamiaisen (esim. pancakes) vai sittenkin jotain suolaista... Ihana paikka, jonka valikoima aamiaisruokaa ei jätä ketään kylmäksi.

- Yo! Sushi
En edes syö sushia, mutta Yo! Sushissa on silti käytävä joka reissulla - chicken katsu ja gyoza on niiin hyvää, ja siinä nyt vaan on jotain erityistä kun ruokansa saa noukkia liukuhihnalta. Tänne kannattaa suunnata maanantaisin, jolloin on Blue Monday ja suurin osa ruoista tarjoillaan sinisiltä (eli halvimmilta) lautasilta.

- Scooter Caffe
Tässä ihanassa kahvilassa olen käynyt vain kerran (tai käytiin me toistekin, mutta silloin ei mahduttu sisälle). Jännä sisustus, hyvä fiilis, ja kuulemma hyvää kahvia (teekin oli hyvää). Ruokaa ei tarjoilla, mutta tänne saa viedä omia ruokiaan. Kahvilassa on myös ainakin yksi kissa-asukki. Jos pyörii Waterloon nurkilla kannattaa ehdottomasti piipahtaa!

- The Original Maids of Honour
Hieman kauemapana keskustasta (mutta, kuten itse tajusin vähän aikaa sitten, tännekin pääsee metrolla) on ihana, kunnon vanhanaikainen tea room jossa saa iltapäiväteetä ja paljon muutakin. Tunnelma on juuri oikea kunnon iltapäiväteen nauttimiseen. Jos ilma on kaunis ja tekee mieli käydä viereisessä Kew Gardensissa kahvilasta saa myös piknikkoreja.

- Häagen Dazs
Tajusin juuri, etten ole käynyt pitkään aikaan Häagen Dazsissa, joten tämä on korjattava. Kuola valuu pelkästä ajatuksesta! Ehkä ihan hyvä, ettei kotinurkilta löydy Häagen Dazsin kahvilaa...


Joten ainakin näihin paikkoihin tulen raahaamaan äitini huhtikuun lopulla!

Reissuvuosi 2012

Olen jo tehnyt vuosikatsauksen toisessa blogissani, mutta kai tätäkin puolta voisi vähän päivittää (osittain myös siksi, että yritän itse muistella, mitä oikein tuli tämän vuoden aikana tehtyä). Missä kaikkialla siis kävin vuonna 2012? (Nyt on siis kyse ulkomaanmatkoista - kävin myös kolme kertaa Ahvenanmaalla, ja vaikka se olikin epätavallisen usein, ja tuntui välillä aika vieraalta paikalta, ei sitä nyt kuitenkaan lasketa tähän).

Tammikuun viidentenä päivänä muutin Skotlannista takaisin Suomeen. Uutta vuotta juhlittiin mitä parhaimmassa seurassa, kun viisi kaveria Suomesta tuli käymään. Sain vihdoin kokea isot, kunnolliset uuden vuoden juhlat, eli maailmankuulun Hogmanayn, joka on (kuulemma) maailman toiseksi suurin uuden vuoden tapahtuma (taisi olla Sydneyn jälkeen). Ohjelmassa oli outdoor ceilidh, eli ceilidh-tanssit ulkona - suosittelen, ei vaan sen takia, että ceilidh on ehkä parasta ajanvietettä ikinä, mutta myös siksi, että se on paras tapa pysyä lämpimänä Edinburghin yössä. Mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja 5.1.2012 koitti kotiinpaluu kuuden ihanan skottikuukauden jälkeen. Voitte uskoa, että suomalainen tammikuu ei auttanut Skotlannin-ikävään.


Seuraava matkani oli vasta pääsiäisenä, eli huhtikuussa. Olin voittanut jossain Kilroyn arvonnassa kaksi lentolippua mihin tahansa Air Francen Euroopan kohteeseen, joten lähdimme äitini kanssa jo perinteeksi muodostuneelle kevätreissulle Roomaan. Rooma oli ihan ok, ja siellä oli ihanan lämmintä, mutta ei siellä välttämättä tarvitse uudestaan käydä. Oltiin kyllä aika pettyneitä sekä ruokaan että shoppailumahdollisuuksiin, ja totesimme yhteistuumin, että ihan kiva, muttei vedä vertoja Lontoolle. Yllätyin kuitenkin iloisesti siitä, miten hyvin osasin kommunikoida vähäisillä italiantaidoillani! Sain myös maalistaani uuden maan, Vatikaanin.


Noin kolme viikkoa Roomasta paluun jälkeen olikin jo seuraavan matkan aika, kun lähdin Vapuksi Edinburghiin. Kotiin. Lensin ensimmäistä kertaa Ryanairilla, joka olikin yllättävän onnistunut kokemus, jota tietenkin paransi se, että samalla lennolla oli entinen työkaverini, joka oli ollut käymässä Suomessa. Vaikka Skotlannin sää oli kaikkea muuta kuin aurinkoinen ja lämmin (niin kuin edelliskeväästä puhuttiin), oli siellä silti aivan ihanaa! Joka päivälle olin sopinut lounas-, kahvi- ja päivällistreffejä kavereiden kanssa, ja sekaan mahtui tietenkin myös reilusti shoppailua - tai ainakin sen verran, mitä käsimatkatavaroilla matkustaminen salli.


Kaksi kuukautta Skotllannin jälkeen, eli heinäkuun alussa, lähdin viikonlopuksi Kööpenhaminaan tapaamaan siellä asuvaa aussikaveriani. Tämä oli ensimmäinen tämän kesän kahdesta viikonloppumatkasta, jotka olin yhtäkkiä keksinyt varata erään tylsän työmatkan aikana (tuolloin kuljin vielä 45 min bussilla töihin ja kotiin joka päivä). Sää ei suosinut, ja olin jotenkin onnistunut jättämään aivoni kotiin, sillä en ollut pakannut mukaan takkia ("Jos Suomessa on kesä, niin totta kai Tanskassakin on!" No eipä ollut), mutta koska tarkoituksena oli pääasiassa tavata ystävääni ei sää pahemmin haitannut. Mokailu muuten jatkui myös kotimatkalla, kun mm. meinasin myöhästyä lennoltani - luulisi, että tässä vaiheessa olisin jo tajunnut sen, että jos lento lähtee klo 15.50, niin siellä saattaisi olla ihan hyvä olla paikalla vähän aikaisemmin. Jotenkin tämä asia oli päässyt unohtumaan...


Kolme viikkoa Köpiksen jälkeen oli jo seuraavan reissun vuoro, kun lähdin tämän vuoden toiseen uuteen maahan Norjaan. Entinen työkaverini Marie oli muuttanut Skotlannista takaisin Norjaan, ja hän oli käynyt luonani helmikuussa, joten kävin vuorostani viettämässä viikonloppua hänen kanssaan. Sää ei taaskaan suosinut - teimme päiväretken läheiseen Osloon, mutta olimme siellä ehkä noin tunnin, koska siellä satoi kaatamalla. No, tulipahan käytyä.

Seuraava reissuni oli sitten syyskuussa kun kävin Tukholmassa, joka täydensi skandipääkaupunkien kiertueeni. Tarkoituksena oli käydä katsomassa Of Monsters and Men -bändin ilmaiskeikkaa, ja siinä samassa tapaamassa Tukholmassa opiskelevaa ystävääni, jolle olin luvannut jo kauan sitten, että tulisin käymään mutten ollut saanut aikaiseksi. No, sinne keikalle ei sitten päästykään, koska toiveistani huolimatta emme menneet paikalle tarpeeksi ajoissa, ja klubin ovelta olikin sitten n. sadan metrin jono kun pääsimme perille. Ei voi mitään. Muuten Tukholmassa oli kyllä mukavaa, ja ihmettelin miksen käy siellä useammin. Itse asiassa sielläkin kyllä satoi.

Jo seuraavalla viikolla lähdin taas reissuun, kun lähdin lokakuun kahdeksi ensimmäiseksi viikoksi takaisin rakkaaseen Skotlantiin tekemään graduhaastatteluja. Vietin aikaa pääasiassa Edinburghissa mutta myös Glasgowssa, ja haastattelujen lisäksi minulle jäi runsaasti aikaa tavata ystäviä, shoppailla ja vain nauttia toisesta kotimaastani. Toisen viikon torstaina myös pikkuveljeni pyrähtivät paikalle, ja meillä oli hirveän hauskaa heidän kolmen päivän kestävän vierailunsa aikana. Nuorempi ei ollut ennen käynyt Skotlannissa, mutta vanhempihan vietti siellä kolme viikkoa viime vuonna, joten otimme tehtäväksemme tutustuttaa kuopuksen Skotlannin ihmeisiin, joihin kuuluvat tietenkin mm. Irn Bru, ceilidh ja haggis. Pikkuveli tykkäsi näistä kaikista.

Ja siinä se sitten olikin, Reissuvuosi 2012.
7 ulkomaanmatkaa, 6 maata, joista 2 uusia.
Reissuseurana kavereita, äiti, pikkuveljet.
Ihania muistoja.

Ensi vuodelle olen jo varannut viikonloppureissun Köpikseen tapaamaan erästä tanskalaista kaveria, ja huhtikuun alussa lähden luultavasti taas äitini kanssa jokavuotiselle kevätmatkallemme - vahingosta viisastuneena tällä kertaa Lontooseen. Myös Irlantiin haluaisin vihdoin päästä nyt kun Norwegiankin alkaa lentää sinne Helsingistä. Ja nämä ovat vasta kevään suunnitelmia - toukokuun ja valmistumisen jälkeen maailma on avoin.

Saas nähdä mihin sitä tulevana vuonna päätyy. Stay tuned!

Matkailijan opas: Edinburgh

Hiljattain tutun tuttu oli matkaneuvojen tarpeessa, ja tapani mukaan kirjoitin pitkän viestin täynnä kaikenlaisia mieleen tulevia vinkkejä. Näitä on vuosien varrella tullut kirjoitettua muutamasta eri kaupungista, joten ajattelin nyt julkaista ne täällä, jotta joku muukin ehkä hyötyisi niistä.

Tämä on pelkkä mielivaltainen lista, jossa kerron ensimmäisenä mieleen tulevia asioita ja omia mielipiteitä, siinä kaikki. Lista on yleensä kirjoitettu alunperin jollekin tietylle kaverille, ja sisältö on sen mukainen, eikä se ole täydellinen, ja sitä ei pidä pitää absoluuttisena totuutena, mutta toivottavasti siitä olisi jollekin edes vähän hyötyä!

EDINBURGH

Yleistä:
Keskustassa liikutaan pääasiassa Princes streetin ja Royal Milen lähistöllä, mutta jos tulee asiaa kauemmas ja aikoo mennä bussilla, niin kannattaa muistaa, että busseissa voi maksaa vain tasarahalla. Päivisin aikuisen kertalippu on £1,40, koko päivän lippu £3,50.

Lentokenttäbussi (sininen Airlink) antaa vaihtorahaa, ja on nopeampi, mutta myös kalliimpi (£3,50 suuntaan, m-p £6). Lentokentälle/-kentältä pääsee myös bussilla nro 35, taksi on siinä parin kympin paikkeilla. Jos meinaa mennä bussilla, niin (ainakin) linja nro 10 on siitä helppo, että siinä ilmoitetaan seuraava pysäkki, muissa (tietääkseni) ei.

Kuva täältä, hintojen perusteella selvästikin vanha kuva

Ostokset:
Pääasiallinen ostoskatu on Princes street; pitkä katu jonka varrelta löytyy kaikki ketjuliikkeet - mm. joulukuussa avattu Primark (jollei ole tuttu, niin se on tyyliltään H&M:n tapainen, mutta hinnaltaan jotain ihan muuta, esim. farkut n. £8), TopShop, New Look jne. jne. Kadun itäisestä päästä löytyy myös kauppakeskus Princes Mall, ja sieltä vähän eteenpäin jatkaessa myös St James Centre. Tämän lisäksi Leithin toisesta päästä löytyy myös Ocean Terminal, mutta ei sinne noiden keskustan kauppojen jälkeen välttämättä tarvitse lähteä. Myös Princes streetiltä ylös menevät kadut kannattaa katsastaa, mutta sen yläpuolella kulkeva George street on jo selvästi kalliimpi.

Noiden edellämainittujen lisäksi kivoja kauppoja ovat mm. River Island (vaatteet), HMV (elokuvia, musiikkia, kirjoja hyvään hintaan), Paperchase ja Scribbler (jos tykkää kaikista korteista ja kalentereista ja muusta paperihössötyksestä), Schuh ja Office (kengät). 

Royal Milelta löytyy sitten kaikki turisti- ja viskikaupat, sekä kiva skottimerkki Ness (vaatteita, asusteita). Victoria streetillä on ihania pikkukauppoja, ja se on muutenkin nätti katu, ja sen alapuolella Grassmarketilla on jännä vintage-kauppa.

Victoria street

Syöminen:
Ruoan puolesta Princes st on huono, koska siellä ei hirveästi ole muuta kuin normaalit kahvipaikat (Starbucks, Costa, Nero), ja Royal Mile on turistirysä, eli kallis. George streetiltä löytyy jotain kivoja paikkoja, joten siellä ja sen pohjoispuolelta kannattaa etsiä (mutta viikonloppuisin voi olla kovin täyttä lounasaikaan). Jos lähtee kävelemään Leith Walkia alas, niin sieltä löytyy myös kaikenlaista. Royal Milen eteläpuolelta löytyy jotain, Grassmarketilla on muutama pubi, ravintola ja kavila, ja Victoria streetin alapäässä on ihana Hula juicebar -kahvila, josta saa hyvää lounasruokaa (wraps, keittoja, voileipiä) ja aamupalaa.

Jos haluatte mennä vähän kauemmas keskustasta, tai hotellinne on sielläpäin, niin Brunstfield placea etelään kulkiessa on paljon kivoja pikkuravintoloita. Jos aasialaisesta tykkää (eikä ketjuravintolat haittaa) niin Lothian roadin ”alkupäässä” (eli ihan Princes streetin lähellä) on Wagamama. Sen läheltä löytyy myös pubi Red Squirrel, josta saa pubiruokaa ja Full Scottish breakfast (perus englantilainen + haggis, hyvä tapa kokeilla haggista niin, ettei koko ateria mene pilalle jollei tykkääkään).

Pubilounasta saa melkeinpä joka paikasta, valitettavan monella on sama ruokalista (ja Wetherspoons-ketjun pubeilla varsinkin), mutta ihan jees, hamppareita ja fish&chipsiä ja sellasta. Jos on hieno ilma ja sattuu liikkumaan Princes streetillä, niin lounaalla voi mennä ”apteekkiin” (Boots tai Superdrug) joista saa ostettua lounasta (yleensä perus meal deal, eli kolmiovoileipä + sipsipussi tai suklaapatukka + juoma) ja mennä Princes street gardens –puistoon, joka on muutenkin käymisen arvoinen, nätti puisto.

Haggisin (haggiksen?) lisäksi skotlantilaisia erikoisuuksia ovat tietenkin viski, shortbread-keksit, tablet (tajuttoman sokerinen toffee, hampaat siinä mätänee mutta niin kovin hyvää), pelottavan radioaktiivisen oranssinvärinen IrnBru (skotlantilaisten oma krapulajuoma), sekä deep fried mars bar (jos kokeilet, älä syö kokonaista itse, siitä saa sydärin).

Pikkuveli + Full Scottish Breakfast

Nähtävyydet ja tekemiset:
Kaikkein eniten suosittelen Sandeman’s New Edinburgh -firman ilmaista opastettua kävelyä (oppaille maksetaan vain tipit, eli he todellakin tekevät työtä rahansa eteen, ja ovat siksi tosi hyviä). Kannattaa tehdä mahdollisimman alussa reissua, niin saa paremman kuvan kaupungista. En ole kokeillut noita hop on hop off -bussikierroksia, mutta jos meinaat valita niiden ja tämän kävelykierroksen välillä, ota Sandeman’s!

Itse olen käynyt seuraavissa (itse asiassa yllättävän harvassa): Mary King’s Close, National Museum of Scotland (kaikki valtion omistamat museot on ilmaisia, mm. National Gallery ja National Portrait Gallery), Calton hill (Princes streetin itäisessä päässä oleva kukkula), ja eläintarha (saivat viime vuonna pari pandaa, jotka ovat nykyään huippunähtävyys). 

Tämän lisäksi löytyy kaikenlaisia kummitus- ja muita kierroksia, The Dungeon (jos sellaisesta tykkää), Scott Monument (iso viktoriaanisen raketin näköinen rykelmä Princes streetillä, varmaan hienot näkymät huipulta, ei hissiä), linna (omasta mielestäni kannattaa käydä katsomassa ulkoota, se on kallis eikä kuulemma hirveän kiinnostava), kuningattaren asunto Holyrood palace, ja sen vieressä parlamenttitalo (aika ruma).

Royal mile on nätti, varsinkin kun pääsee vähän kauemmas linnan kohdalla olevasta turistivilinästä. Muitakin kivoja alueita on, mutta niin kuin jo sanoin, menkää heti alussa sille ilmaiskierrokselle niin näette jo paljon!

Jo mainitun Princes street gardensin lisäksi myös the Meadows on suosittu puisto paikallisten keskuudessa, mutta siellä ei kyllä ole mitään, se on aikalailla ruohoinen aukio, mutta jos menee Royal milen suunnalta Bruntsfieldiin päin (missä oli niitä pikkuravintoloita, ja itse asiassa myös kivoja pikkukauppoja) niin voi oikaista siitä. 

Jos haluaa mennä perinteiselle iltapäiväteelle, niin Royal milella (jonkun matkaa linnasta) on ihanannäköinen teepaikka, ja esim Caledonian hotelliin pääsee sunnuntaisin hienostelemaan, eikä se ole mikään tajuttoman kallis (ei sitten kannata syödä ennen sitä, kolmioleipiä ja sconsseja ja kakkuja riittää), kannattaa (tai ehkä pitää?) varata etukäteen.

Kuva: oma, Princes street gardens

Matkailijan opas: Lontoo

Hiljattain tutun tuttu oli matkaneuvojen tarpeessa, ja tapani mukaan kirjoitin pitkän viestin täynnä kaikenlaisia mieleen tulevia vinkkejä. Näitä on vuosien varrella tullut kirjoitettua muutamasta eri kaupungista, joten ajattelin nyt julkaista ne tänne, jotta joku muukin ehkä hyötyisi niistä.

Tämä on pelkkä mielivaltainen lista, jossa kerron ensimmäisenä mieleen tulevia asioita ja omia mielipiteitä, siinä kaikki. Lista on yleensä kirjoitettu alunperin jollekin tietylle kaverille, ja sisältö on sen mukainen, eikä se ole täydellinen, ja sitä ei pidä pitää absoluuttisena totuutena, mutta toivottavasti siitä olisi jollekin edes vähän hyötyä!

LONTOO

(Seuraavat neuvot on alun perin suunnattu muutamaksi päiväksi, tai maksimissaan viikoksi Lontooseen matkustavalle.)

Ostokset:
- Oxford street. Siellä on kaikki (mm. Primark, jos tykkää H&M-tyylisitä vaatteista pilkkahintaan - mutta sinne ei kannata mennä viikonloppuna, tai illalla, ihmismäärä on tajuton).
- Piccadillyllä on kuusikerroksinen Waterstone's kirjakauppa. Kirjakaupoissa usein osta 3 - maksa 2 -tyyppisiä tarjouksia - beware!

- Charing Cross roadilla second hand kirjakauppoja.
- Camden. Kivat markkinat, mutta tooosi paljon porukkaa. Pitkät rivit ruokakojuja, joista saa n. vitosella minkämaalaista ruokaa vaan.
- Brick Lane market. Vielä kivemmat kuin Camden, mutta auki vain sunnuntaisin. Brick Lanelta (siis ihan yleensä, ei pelkästään markkinoilla) saa muuten intialaista ruokaa, siellä on ravintoloita (ja sisäänheittäjiä) varmaan sata. Siellä päin kaupunkia (Shoreditch ja ympäristö) on myös paljon vintage-kauppoja.
- Portobello road market / Notting Hill. Nojoo, ihan kiva, mutta täynnä turisteja, varsinkin ranskalaisia, eikä hirveästi varsinaista ostettavaa. Ihan kivoja pikkukauppoja lähellä kylläkin, ja nättejä taloja. Myös se elokuvasta tuttu travel bookshop.
- Harrods, Selfridges, Fortnum & Mason, Liberty's - kannattaa tarkistaa joku näistä, mutta ei välttämättä ostaa mitään, muuta kun ehkä joku teepurkki.
- Carnaby street - söpö katu jolla pikkukauppoja.
- Esim. jos sataa niin Westfield - iso ostoskeskus.

Kuva täältä

Ruokapaikat:
- pubeista saa hamppareita, voileipiä und so weiter.
- fish & chipsiäkin saa melkein mistä vaan, mutta kaikki ei oo hyviä.
- afternoon tea! Jos haluaa hienostella kannattaa suunnata Harrodsin Georgian restaurantiin (varaa pöytä), mutta jos ei halua suurta lovea budjettiin niin Carnaby streetin Kingly courtissa on Camellia's Tea House -niminen ihana teehuone. Jos on aikaa ja halukkuutta lähteä kaupungin ulkopuolelle, niin Kew Gardensin vieressä on aivan ihana, vanhanaikainen The Original Maids of Honour, suosittelen!
- chinatownissa on, ylläri pylläri, kiinalaisia paikkoja vaikka kuinka paljon.
- ne brick lanen intialaispaikat, kunhan ei pelkää sisäänheittäjiä.

- Yo!Sushi on kiva, sieltä saa liukuhihnasushia!
- Wagamama on kanssa kiva "japanilainen " ketju joita löytyy joka nurkasta (tietenkin ihan oikeitakin aasialaisia ravintoloita löytyy paljon, mutta mä nyt tykkään tosta).

- niin kuin kaikissa turistikaupungeissa kannattaa mennä vähän sivummalle etsimään sitä ruokapaikkaa, eikä mennä suurimpien turistirysien viereisiin paikkoihin (paitsi esim. Camdenissa ja muualla, jos haluaa ostaa ruokaa ruokakojuista).

- musta ainakin tuntuu siltä, ettei Westminsterin lähellä ole mitään ruokapaikkoja, ja tietenkin juuri siellä sattuu aina tulemaan nälkä (mutta maybe that’s just me).

- (enemmän juoma- kuin ruokapaikka, vaikka syötävääkin saa, mutta) Gordon's winebar! Vaikea löytää, mutta kannattaa etsiä! Kannattaa myös ilmestyä paikalle ajoissa, koska se on yleensä täynnä. Vanhassa kellarissa sijaitseva viinibaari, aivan upea paikka!

www.gordonswinebar.com

Nähtävyydet:
- Big Ben tietty.
- Westminster Abbey jos sellanen kiinnostaa.
- London Eye jos tuntuu tärkeältä (itse olen monta kertaa miettinyt, mutten ole vielä tullut siihen tulokseen, että kannattaisi. Ehkä vielä joskus!).
- Itse en kävisi Madame Tussaudsilla, ylihinnoiteltua ja hirveästi porukkaa, mutta jotkut tykkää.
- Esim. Sherlock Holmes tai Charles Dickens museum, jos sellaiset kiinnostaa.
- British Library - esillä mm. Jane Austenin kirjoituspöytä ja muuta kivaa.

- British Museum/Natural History Museum/National Gallery/ National Portrait Gallery/Victoria & Albert museum. Valitse yksi, ne on kauhean kokoisia joka ikinen.
- joku musikaali tai muu esitys kannattaa käydä katsomassa, Leicester Squarelta saa halppislippuja saman illan näytöksiin.
- Shakespeare's Globe Theatre, kiertokävelyjä ja näytöksiä.
- The Tower of London, aika kallis mutta kiva jos sellaisista tykkää (siis linnoista), ilmaisia opastettuja kierroksia. Täältä löytyy myös kruunujalokivet ja sellaiset.

Kuva täältä

Puistot:

- Green Park on ihan Big Benin lähellä, pieni mutta tosi nätti. Yksi lemppareistani. Pelikaaneja.
- Regent's park on toinen lempparini, tosi iso ja myös tosi nätti. Aussijoutsenia (eli mustia).
- Kensington gardens on myös kiva, viereinen Hyde Park sen sijaan on pelkkää ruohikkoa, aika tylsä.
- Hamstead heath on kanssa tosi iso, en ole hirveästi tutustunut, mutta siellä on Primrose hill josta on hyvät näkymät.

- Kaikista kaupungin puistoista tuntuu löytyvän erittäin sosiaalisia oravia (jotka on selvästikin olleet ruoka-aikaan kotona), eli voi olla kivaa pitää mukana pientä pähkinäpussia tai vastaavaa, hyvä photo opportunity.

Kuva: oma

Muuta:
- Covent Garden on kivaa aluetta.
- Soho on osittain, osittain ei.
- hankkikaa heti Oyster Card ja laittakaa siihen rahaa. Toimii metrossa ja busseissa, halvin vaihtoehto, ei kannata ruveta pelaamaan millään turistilipuilla.
- Mind the gap!

- busseja on helppo käyttää, koska ne ilmoittaa aina seuraavan pysäkin (terv. Bussikammoinen).
- itse en ole koskaan jaksanut käydä katsomassa vahdinvaihtoa, mutta sekin on vaihtoehto.

- vähän randomi, mutta yksi omista lemppareistani: Highgate cemetery. On sinne joitain kuuluisuuksiakin haudattu, mutta vaikuttavampi on hautausmaa itse. Itäiselle puolelle pääsee itse kuljeskelemaan (sisäänpääsymaksu), mutta kannattaa mennä läntisen puolen opastetulle kierrokselle. Todella upea paikka! (Liput on varattava etukäteen puhelimitse)

flickr: soroll

Hotellin/hostellin valitseminen:

Hotelli/hostelli on hyvä valita metrolinjan mukaan. Jos lentää Heathrowlle niin kannattaa koittaa päästä Piccadilly linen lähelle, jos tulee Gatwickiltä Victorian asemalle niin Victoria linen lähelle, jne. Yleisenä neuvona kannattaa pysytellä zone 1 tai 2 sisällä, tulee halvemmaksi matkustaa – zonet näkyy metrokartasta. Jos on viikonlopun yli niin osa metrolinjoista on melkein aina rempassa, jotkut useammin kuin toiset, joten kannattaa tarkistaa etukäteen respasta tai asemalta (tämä oli ainakin totta ennen Olympialaisia, en tiedä hoitivatko he homman kuntoon ennen niitä vai jatkuuko sama rumba).

Katso myös nämä:
Time Out London
Transport for London
Sandeman's New London Tours - ilmainen kiertokävely (maksat vain tipit), huippuoppaat!