Muutosten Vuosi 2013

Vuosi 2013 osoittautui oikeaksi Muutosten Vuodeksi. Kaikkien muutosten keskellä ei oikeastaan tuntunut siltä, että elämäni oli useamman kerran käännekohdassa, mutta näin jälkikäteen katsottuna näen, että koostettuna tämä kulunut vuosi oli aikamoista hullunmyllyä. Kuluneen vuoden aikana saavutin useamman virstanpylvään ja tein tärkeitä päätöksiä jotka vaikuttavat vahvasti siihen, mihin suuntaan tulevaisuuteni minut vie:

Tammikuussa palautin graduni.

Maaliskuussa sain kandin paperit.

Huhtikuussa loppuivat viimeiset kurssini yliopistolla, ja siirryin täysipäiväiseksi freelancer-kääntäjäksi.

Toukokuun lopussa juhlimme minun ja veljeni valmistujaisia, ja muutamaa päivää myöhemmin kesäkuun alussa valmistuin filosofian maisteriksi.

Kesäkuussa lähdin myös kesäksi Skotlantiin - tai niin ainakin luulin… koska jo kesäkuun lopussa päätin, että matkustaessani Suomeen elokuussa menisinkin vain käymään, irtisanoisin asuntoni, myisin koko omaisuuteni ja muuttaisin pysyvästi Edinburghiin.

Heinäkuussa tapasin ihanan skottimiehen, joka onnekseni on pysynyt kiinteästi kuvioissa siitä lähtien.

Elokuussa lensin Suomeen, ja rupesin tyhjentämään Turun kämppääni. Roskiin meni enemmän kuin missään aikaisemmassa muutossa, koska nyt oli pakko kylmästi luopua kaikesta vähänkin turhasta, myin kaikki kalusteeni ja kodinkoneeni sekä jonkin verran pikkutavaroita, lahjoitin loput hyväntekeväisyyteen ja ystäville, ja pakkasin jäljelle jääneen omaisuuteni muutamaan pahvilaatikkoon ja matkalaukkuun.

Syyskuun alussa asuin vanhempieni luona Paraisilla, jossa vielä erottelin mukaan lähtevät ja säilöön jäävät tavarat. Ikuisuudelta tuntuneen viiden viikon Suomi-loman jälkeen lensin takaisin ”uuteen” kotikaupunkiini, muutin kauniiseen asuntoon ihanalle asuinalueelle mukavan kämppiksen kanssa, ja pääsin taas poikaystäväni luo.

Syyskuun jälkeen olenkin sitten yrittänyt asettua takaisin skotlantilaiseen elämääni – tavannut uusia ja vanhoja kavereita, tehnyt käännöstöitä, etsinyt uusia töitä, viettänyt aikaa kämppikseni ja poikaystäväni kanssa, esitellyt kotikaupunkia vieraille, ja nauttinut yleisesti olostani. Jouluna oli ihanaa käydä Suomessa ja tavata taas kaikki, mutta tähän mennessä mikään – ei vierailu Suomessa, ei Britannian kehitysmaapiirteet (hanat, kylmät asunnot, jne. jne.), ei hetkittäinen koti-ikävä – ole saanut minua katumaan päätöstäni muuttaa tänne. Minun elämäni on nyt täällä, ja niin sen kuuluukin olla.

Vuosi sitten kirjoitin toiseen blogiini siitä, miten mielestäni ainoa oikea uuden vuoden lupaus pitäisi olla se, että seuraavana vuonna olisin kaikkea edes pikkuisen enemmän kuin tänä vuonna – onnellisempi, terveellisempi, ystävällisempi, mitä vaan. Että tekisin tulevasta vuodesta elämäni parhaimman vuoden, edes jollain pienellä tavalla. Vuosi 2013 on monella tapaa ollut ihan tajuttoman hyvä vuosi, ja kaikkein parasta on se, että mieleen ovat myöskin jääneet vain kaikki nuo ihanat asiat, ja ikävämmät sattumukset ovat pyyhkiytyneet mielestä. Toivottavasti voin vuoden päästä sanoa samaa.

Onnellista uutta vuotta kaikille!

Kuvat: weheartit