Kurssit

Miten nyt voi olla jo marraskuu? Hullua! Sieltä se vaan tulee joka vuosi, salakavalasti takavasemmalta.

Tänään alkoi myös week 4, eli neljäs opetusviikko. Olen siis ehtinyt saada jonkinlaisen kuvan kursseistani, jonka ajattelin tässä jakaa kanssanne.

Maanantai: Community Interpreting eli asioimistulkkaus. Ihan kivaa käydä tulkkauskurssia pitkän tauvon jälkeen, mutta valitettavasti kurssilla on enemmän teoriaa kuin käytäntöä. Välillä joku laitetaan demonstroimaan esim. tiettyä tulkkauslajia, joten löysin itseni viime viikolla tulkkaamasta pientä puheenpätkää suomeksi luokalle, jossa kukaan muu ei puhu suomea. Tosi antoisaa, siis. Tästä huolimatta tämä on lempikurssini täällä; mukava opettaja, joka oikeasti tuntuu tietävän mistä puhuu ja mitä tekee (toisin kuin muutama muu opettaja), pieni ryhmä, ja sellainen aihe, josta voin hyvin keskustella, ja minulla on mielipiteitä ja sanottavaa. Toisaalta opiskelijoiden taso vaihtelee; viime viikolla konsekutiivitulkkauksesta puhuttaessa yksi tyttö kysyi, että "Eikö olekin olemassa sellaista tulkkauslajia, missä tulkki puhuu jatkuvasti ja samalla kuin puhuja?" Tämä siis kolmannen vuoden kurssilla, jossa termiä "simultaanitulkkaus" oli varmasti käytetty kerran jos toisenkin kolmen ensimmäisen viikon aikana. Niinpä...

Keskiviikko: Translation and technology, eli tekstittämiskurssi. Samoin kuin edellisessä aihe kiinnostaa, mutta toteutus mättää; pääasiassa teoriaa, mutta harjoituksia tehdään kyllä, niitä ei vain tarkista kukaan. Siinä minä sitten käytän kohtuuttomasti aikaa käännöksen hiomiseen (joissain asioissa pyrin täydellisyyteen, uskokaa tai älkää) vaikka vähemmänkin hiottu versio kelpaisi. Opettaja tietää ehkä jotain tekstittämisestä, mutta opettaminen on hieman hukassa. Myös englannin kielen taidoissa on välillä häikkää (opettaja on italialainen), kun tulee sellaista kommenttia ettei oikein tiedä mitä ajetaan takaa. Kurssissa olisi kuitenkin tarkoitus käydä läpi eri tekstittämisohjelmia, mikä on hyvä, kun olen kuullut huhuja että siihen ei ole kauheasti aikaa Turun tekstittämiskursseilla.

Litearture in the long 19th Century, eli (suurin piirtein) 1800-luvun kirjallisuus. Tuota noin. Jossain vaiheessa luemme esim. Humisevan harjun, mutta muuten kurssin sisältö osoittautui koostuvan pääasiassa runoudesta. Auts. Tulkitsin runoja viimeksi lukiossa, joskus 4-5 vuotta sitten, enkä silloinkaan hyvin. Ja ne olivat sentään ruotsiksi. Runollinen sanasto on selvästi vähän hukassa englanniksi, eikä mikään ihme, kun en ole aiheeseen kamalasti perehtynyt. Opettaja on hyvä, ja mukava, mutta tunnen itseni kauhean tyhmäksi kun yritän vastata jotain suurpiirteistä tunnilla, ja opettaja vain tujoittaa, ymmärtämättä mistä edes puhun. Ja sitten joku alkaa vetää pitkiä analyyseja täynnä hienoja sanoja joista en tajua mitään. Pahinta tässä on se, että kohta pitäisi kirjoittaa 1500 sanan essee aiheesta. Olisiko vapaaehtoisia?

Torstai: Literature and Otherness. Tätä en osaa edes kääntää. Otherness viittaa erilaisuuteen, tuntemattomaan, jne. Luemme mm. Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde -kirjan (joka muuten oli suuri pettymys; tarinan tunteva odottaa jotain jännittävää ja pelottavaa, mutta tarina osoittautuikin melko tylsäksi, varsinkin nykyajan lukijalle joka tietää alusta lähtien mistä on kyse). Aihe on itse asiassa aika kiinnostava, mutta opettaja on niin tylsä ja jotenkin flegmaattinen ettei luentoja jaksaisi millään. Toisaalta seminaareissa keskustelemme pienryhmissä eikä opettaja sano paljoakaan, joten ne ovat ihan ok.

Joka tapauksessa olen todennut seuraavan: käännöstunneilla taso ja teoriatietämys on alhaisempi kuin odottaisi toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoilta, mutta kirjallisuustunneilla huomaa selvästikin mihin tämän maan koululaitoksessa panostetaan. Kun nämä ovat tulkinneet kirjallisuutta suurennuslasilla ala-asteelta lähtien, on itsellä aika vaikeaa saada mitään järkevää sanotuksi, varsinkaan kun en edes opiskele yliopistolla kirjallisuutta!