Kiire, kiire, kiire

Pikainen ja kielellisesti vähemmän hienostunut teksti, pakko mennä pian nukkumaan...

Takana on kiireinen viikko, ja samanlainen edessä. Kiireet ovat kuitenkin olleet sitä hauskaa laatua. Jani ja Julius tulivat torstai-iltana, ja kävimme perjantaina tutustumassa Oxford Streetin tavaratarjontaan. Janille tarttui mukaan ihan kiitettävä määrä tavaraa.

Lauantaina kävimme puolestamme Natalien kanssa ostoksilla. En ollut käynyt "kunnolla" shoppailemassa vielä tänä syksynä, ja olin käynyt jo kahdesti Pull&Bear-nimisessä vaatekaupassa hypistelemässä ihania asuja, joten nyt lohkaisin budjetistani senkokoisen osan, jota ilman pärjäisin neljänteen päivään asti, ja lähdimme anivarhain (eli klo 9.30) keskustaan. Vaikka Oxford Streetillä minulla menee yleensä hermot ja yritän välttää sitä viikonloppuisin, oli tämä kerta ihan ok, koska olimme ajoissa liikkeellä, emmekä yrittäneet käydä katua läpi päästä päähän, vaan valitsimme muutaman kaupan kadun keskivaiheilta. Kävimme myös lounaalla Scandinavian Kitchenissä, josta halusin myös ostaa kotiin piparkakkutaikinaa. Ei kuulemma ole, eikä tule - valmistajalla on ollut joku ongelma. Pitäisikö tässä muka ruveta oikeasti leipomaan?

Sunnuntaina oli oikein urheilupäivä, kun poikien kanssa kävimme Camdenissa markkinoilla, ja sitten kiersimme vielä keskustaa ristiin rastiin valokuvamahdollisuuksien ja vaatteiden perässä. Yhteensä noin yhdeksän tuntia kävelyä. Sain kuitenkin vaivanpalkaksi kaksi ilmaista ateriaa. Intialaisen illallisen jälkeen sanoin pojille tack och hej, ja maanantaina he lähtivät kotia kohti. Oli ihanaa että pikkuveli kävi kylässä, ja sain näyttää näitä ihania paikkoja!

Maanantaina oli tekemistä heti aamusta, kun 9.30-11.30 oli tulkkaustunti (puhuimme kiro- ja muiden voimasanojen tulkkauksesta, kiinmostava aihe), ja heti sen jälkeen piti tulla kotiin tekemään valmiiksi transkriptio, jonka deadline oli klo 14 paikallista aikaa. Puoli neljän aikoihin nousin metroon, ja lähdin pitkälle matkalle kaupungin halki hakemaan Fannya lentokentältä. Sieltä hän tuli, massiivisen matkatavaramäärän kanssa. Ei oltukaan nähty yli viiteen kuukauteen! Menimme metrolla keskustaan tapaamaan Fannyn kaveria, ja lähdimme sitten porukalla Yo!Sushi-nimiseen ravintolaan syömään. Siellä pienet kipot menevät pitkin liukuhihnaa pöytien edessä, ja saa valita niistä mieleisensä. Yleensä ruokien hinnat vaihtelevat kipon värin mukaan, mutta maanantaisin melkein kaikki maksoi £2,20, joten omalle aterialleni hintaa tuli kympin verran. En ole mikään sushin ystävä, mutta sai sieltä muutakin, ja hyvää oli! Ensi kerralla pitää kokeilla myös "kuuluisia japanilaisia vessoja", kai ne sitten puhuu tai jotain...

Tänään kierrettiin Fannyn kanssa kaupunkia, joten kolmas päivä viidestä jona olen kävellyt melkein koko päivän! (ja viides päivä putkeen kun nousen 7.30 ja valvon myöhään, eikä loppua näy!) Sää oli mukava, ja ehdimme nähdä paljon. Huomenna tulee sitten paniikkipäivä, kun runousessee pitää saada valmiiksi ja palauttaa klo 16 mennessä, ja transkriptiokin pitää tehdä ja palauttaa ennen klo 14! Jossain välissä pitäisi ehtiä nähdä Natalieta (koska muuten menee sunnuntaihin asti, eli yli viikko), ja mielellään aloitella vähän seuraavaa esseetä, jonka deadline on maanantaina, ellen halua tehdä sitä bussissa Cardiffiin. Illalla olemme menossa ulos, ja sitten torstaina lähden tosiaan sinne Cardiffiin. Ensi viikolla rumba jatkuu uusin dedisten ja vieraiden, mutta palakaamme siihen sitten - nyt jo oikein hengästyttää tämä tekemisen määrä! Mutta kunhan huomisesta selvitään niin kyllä se siitä!