Minut on nähtävästi vapautettu lastenhoitotehtävistä näin loppuvaiheessa, kun eilen siivosin vaatekaappeja ja tyhjensin tiskikoneen, ja that's it. Tänään saattaa olla, että haen lapset koulusta, mutta perheen isä kyllä sanoi että ei, ei, kyllä hän voi sen tehdä, joten katsotaan. Ajattelin nyt kuitenkin viettää vähän viime hetken laatuaikaa lapsosten kanssa tänään; näin loppuvaiheessa on helppo olla antelias ja hyvähermoinen.
Olen nyt ripotellut omaisuuteni ympäri kaupunkia. Eilinen matkalaukun raahaaminen kaupungin halki kävi ihan kokovartalotreenistä, ja kun olkapäät valittivat jo valmiiksi Ikea-kassiekskursion jälkeen, niin nyt olisi kyllä hieronta paikallaan... Matkalaukku oli täpötäyteen ahdettu, ja se painoi kuin synti. Bussista metroon ja sieltä ulos (ylös rappusia, auts) meni ihan hyvin, mutta heti 15 minuutin kävelymatkan alussa yksi pyöristä rupesi vinkumaan. Pelkään aina muutenkin matkalaukkuani raahatessa, että kohta pyörät menee rikki tai jotain, ja se vinkuminen ei kyllä yhtään auttanut. Mutta nyt matkalaukku on ainakin löytänyt väliaikaisen kodin Aephien keittiön perältä, eikä sitä tarvitse miettiä moneen viikkoon. Ihana kevyt olo kun on hankkiutunut eroon maallisesta omaisuudestaan, vaikkakin väliaikaisesti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti