Bath

Tämänkin kaupungin perustivat joka paikkaan nokkansa työntäneet "jo muinaiset roomalaiset". Kyseessä on siis kylpyläkaupunki Bath, joka oli Jane Austenin aikaan hienostoperheiden lomanviettokohde. Nykyään se on yksi Englannin kauneimpia kaupunkeja. Itse on paha sanoa, kun en ole nähnyt kuin kaksi englantilaista kaupunkia, mutta väitettä on kuitenkin helppo uskoa. Bathissa on tarkat rakennussäännöt talojen ulkonäön suhteen - niiden on kaikkien sovittava yhteen kaupungin yleisen ulkoasun kanssa, ja tämän takia kaupunki näyttää edelleen aika lailla samalta kuin Austenin aikaan. Ei ainuttakaan 60-luvun betonibunkkeria, jihuu!

Saavuin Bathin juna-asemalle klo 11, ja tapasin Katien. Olimme sopineet couchsurfing-sivuston kautta, että hän näyttäisi minulle paikkoja. Olin todellakin onnistunut löytämään hyvän oppaan!! Bathin retki kuuluu ehdottomasti tämän kesän parhaisiin päiviin!

Ensin kävimme roomalaisessa kylpylässä, joka on kaupungin pääturistikohde. Olin aikaisemmin kuullut, että kylpylä ei ehkä ole aivan £12 arvoinen, mutta koska Katie ehdotti sitä päätin, että mikä ettei. Ja kyllä kannatti - Katie oli menossa hakemaan paikallisten "ilmaiskorttia" (jolla paikalliset pääsevät kaupungin museoihin ilmaiseksi) ja siinä samassa minutkin päästettiin ilmaiseksi sisään!
Kylpylän sisällä oli kaikenlaista tietoa roomalaisista ja kylpylän historiasta. Siellä näki mm. miten vesialtaat aikoinaan lämmitettiin.

Veden väri johtuu kuulemma veden mineraalipitoisuudesta. Bathin veden terveydelliset vaikutukset ovat syy kaupungin perustamiseen ja sen aikaisempaan suosioon - sinne tultiin parantamaan jos minkälaista tautia.

Roomalaiset ovat edelleen hengessä mukana - jopa Julius Caesar hengailee altaan reunalla (ei kuvassa).

Päätimme maistaa kylpylän kuuluisaa, "parantavaa" vettä. Haju oli hieman mätämunamainen, jälkimaku metallinen, mutta ei itse vesi nyt pahaa ollut. Lämpimän veden juonti oli kyllä hieman outoa. Mutta tulipahan kokeiltua, ja toivottavasti sillä oli jotain hienoja terveydellisiä vaikutuksia!

Kylpylän jälkeen kävelimme puistoon Royal Crescentin vieressä, ja matkalla tuli nähtyä myös Circus. Nämä kaksi ovat Bathin hienoimpia osoitteita. Postikorteissa näkyi kuva ylhäältä, ja niistä muodostuu avain - kuulemma jotain vapaamuurarisymboliikkaa.
Tässä kuvat katutasolta:

Circus.

Royal Crescent.

Olimme menossa Crescentin edustalla sijaitsevaan puistoon picnicille, ja odotellessamme Katien siskoa päätimme käydä läheisessä pubissa juomassa Pimm'sit (tyypillinen englantilainen kesäjuoma), jota en ollut aikaisemmin maistanut.

Katie ja Pimm's (kyllä, lasissa on kurkunviipaileita, jostain kumman syystä. Siinä oli myös mansikoita, hedelmänpalasia ja mintunlehtiä. En ole ihan varma tykkäänkö vai en).

Sarah saapui, ja tarjosi meille ihanan piknikin aurinkoisessa puistossa. Sen jälkeen lähdin Katien kanssa Jane Austen Centeriin. Siellä oli söpö näyttely Jane Austenin elämästä ja teoksista, ja aikakaudesta yleisesti. Opimme mm. "viuhkakieltä" - viuhkan pitäminen eri asennossa tarkoitti eri asioita, joita miehet siihen aikaan nähtävästi osasivat tulkita.

Viuhkakielellä tämä tarkoittaa "Seuraa minua."

Bathissa oli meneillään Lontoon norsuparaatin tyylinen "Lions of Bath" -näyttely. Ihan kiva, mutta ei kyllä vetänyt vertoja ihanille elefanteille.

Suklainen leijona karkkikaupan yllä.

Kävimme myös Bath Abbey'ssä. Luostari (pikemminkin Turun tuomiokirkosta hiukan pienempi kirkko) oli ihan nätti, ja tuntui oudon avaralta viime kirkkokäynnin (Westminster Abbey) jälkeen.

Katien kaveri James liittyi seuraamme, ja osallistuimme kirkontorniin vievään kierrokseen. Oppaina oli nuori tyttö (ehkä 17-19 vuotias) ja ehkä noin 14-15 vuotias poika. Alussa mietimme vähän opasvalintaa, mutta he tekivät kyllä työnsä tosi hyvin! Ja ehkä heidän on pakko palkata nuoria, jos vanhemmat oppaat eivät jaksa/viitsi kiivetä tornin 212 askelmaa monta kertaa päivässä.

 Tornissa pääsimme mm. kellotaulun taakse.

Huippunäkymät
(oikein läppäkone juu...)

Kävimme vielä Katien ja Jamesin kanssa parissa pubissa juomassa lasilliset, ja vähän kello kahdeksan jälkeen suuntasimme juna-asemalle, jossa nousin 20.46 Paddingtonin junaan.

Minulla oli Bathissa todella hieno päivä! Sää oli (kuulemma yllättävän) hieno, oli hyvää seuraa (taas kerran oli hyötyä couchsurfingista), ja Bath oli ihana kaupunki!! En voi muuta kuin ylistää ja suositella!

Lopuksi vielä vähän kaupunkinäkymiä...