"If adventures do not befall a young lady in her own village, she must seek them abroad"
- Jane Austen

"Don't cry because it's over - smile because it happened"

perjantai 17. kesäkuuta 2011

Viikko takana

Lähdöstä on nyt mennyt viikko. Suurin osa siitä on ollut hengailua, mutta tehdään nyt sitten pieni yhteenveto, yleisön pyynnöstä ;) (mutta nyt ei sitten jaksa etsiä kirjoitusvirheitä, että tiedätte)

Pe 10.6. Ajantaju hieman hukassa, paniikissa bussiin. Lentokentällä vastassa yllätys, kun kaveri + kaverin siippa tuli moikkaamaan. Lento lähti ja laskeutui ajallaan. Lontoon päässä pientä sähläystä junalippujen kanssa, mutta en jaksanut kauheasti välittää. Junalla Victorian juna-asemalle, metrolla Wood Greeniin. Wood Greenissä pienimuotoiset bileet, hauska nähdä kavereita taas. Taisi muuten olla viimeinen käynti siinä murjussa.

La 11.6. Illalla meni pikkasen myöhään, joten "aamulla" lähdin liikkeelle vasta siinä yhden maissa. Camdeniin markkinoille ja kielioppivirheisiä kylttejä bongaamaan (No photo's ja We sell umbrella's. Ouch.) Istuskelin Regent's Parkissa, söin mansikoita ja katselin ja kuuntelin ihmisiä; mm. pari pissistä, jotka toivoivat, että puistossa olisi ollut taxi, sekä mummo jolla oli rusettipäinen yorkshirenterrieri nimeltä Sirius. Hih. Hyde Parkissa ja keskustassa oli meneillään World Naked Bike Ride 2011, enkä ollut ajatellut käydä katsomassa, kun lähdin niin myöhään, mutta törmäsin sitten kuitenkin muutamaan pyöräilijään illemmalla Holbornissa.

Su 12.6. Satoi. Kävin Brick Lanen markkinoilla (taas myöhäinen nukkumaanmenoaika johti myöhäiseen lähtöön) ja viereisillä Shoreditchin markkinoilla, mutta en sitten jaksanut enää tarpoa sateessa ja tuulessa, joten palasin Wood Greeniin. Hengailin kavereiden kanssa, juotiin teeta, syötiin mun irtokarkkeja (saa lähettää lisää!!) ja katsottiin telkkaria (sekä todettiin, että American Dad on sitten vaan maailman huonoin TV-sarja). Pakkasin kamani uudestaan.

Ma 13.6. Hiukan aikaisempi nukkumaanmenoaika, mutta ei tarpeeksi jotta aamuherääminen olisi onnistunut suunnitelmien mukaisesti. Lähdin Wood Greenistä n. klo 10.20. Metroasemapoukkoilun välttämiseksi menin Warren streetin asemalle, jonne Sophie tuli vastaan. Lähempänä olisi ollut muita asemia, mutta ajattelin, että parempi olla pyörimättä maanalaisessa kaikkien kamojen kanssa. Väärin. Matkalaukku painoi kuin synti. Ei kiva.
Käytiin brunssilla, istuskeltiin puistossa, syötiin illallinen Yo!Sushissa, ja käytiin teatterissa katsomassa Pygmalion (My Fair Ladyn näytelmä-/alkuperäisversio) - pääroolissa Rupert Everett. Kotimatkalla törmäsimme maailman varmasti turhimpaan kauppaan/turistinähtävyyteen: M&M's World! Nelikerroksinen kauppa jossa ei myydä mitään muuta kuin M&M's karkkeja (joita tunnetusti on tasan kahta eri laatua) ja krääsää! Naurettavaa! Niin uskomaton paikka, että oli pakko käydä katsomassa. Kuka näitä oikein keksii?

Ti 14.6. Meidän oli tarkoitus käydä Sophien kanssa The Breakfast Clubissa aamupalalla, mutta siitä tulikin enemmän brunssi, tai itse asiassa melkein myöhäinen lounas (niin käy joskus). Sieltä suuntasin Covent Gardeniin jonne olin sopinut treffit Marin kanssa. Lounastreffit. Nälkä oli kova, juu. Käytiin Wagamamassa, muutama dumpling (mitä sitten ovatkaan suomeksi, jotain mykyjä kai) mahtui aika hyvin. Jälkkäriksi vielä jätskiä The Icecreamists'ista - se paikka, josta sai jossain vaiheessa ostaa Baby Gaga -nimistä, äidinmaidosta tehtyä jäätelöä. Ei maistettu.
Jatkuva syöminen/juominen jatkui, kun suuntasin seuraavaksi South Kensingtoniin tapaamaan Katieta, jota ehdin kuitenkin vain nähdä noin puoli tuntia ennen kuin hän joutui lähtemään kuuntelemaan jotain luentoa. Hörppäsin teeni sitten rauhassa kirjaa lukien ja auringonpaisteesta nauttien, ja lopuksi palasin vielä Baker streetin kulmille, jossa käytiin Sophien kanssa gbk'ssa syömässä Uusiseelantilaisia hampurilaisia. Ei tullut kyllä ihan heti nälkä tämän päivän jälkeen.
Illalla rupesi paniikki jo hiukan nostamaan päätään. Mitä tästä nyt oikein tulee? Pakkasin taas kerran syntisen painavan matkalaukkuni aamun lähtöä varten. Tällä kertaa tilattiin taksi.

Ke 15.6. Päiväkirjassa lukee: Täällä istuu pikku Jenni linja-autoasemalla pienessä paniikissa ja miettii, että mitä sitä tuli oikein tehtyä... Tästä se lähtee :P
9½ tuntia bussia. 2 x tauko, à 30 ja 15 min. Milton Keynesistä Newcastleen viereisellä penkillä istui joku, joten en saanut levittäytyä, eikä hänestä ollut edes juttuseuraksi. Loppumatkan sain kuitenkin istua/maata/retkottaa vähän leveämmin. Perillä Edinburghissa n. klo 18.40, Sid oli vastassa, otettiin taksi hänen luo. Saatiin joten kuten matkalaukku raahattua kolmanteen kerrokseen - Sid lupasi, että muuttaessani pois hän värvää poikaystävänsä kantajaksi. Sidin seurassa ei kauheasti istuskella; syötiin, kävin suihkussa, ja sen jälkeen mentiin Couch Surfing tapaamiseen, joka sattumoisin oli lähipubissa. Siellä juttelin sitten monen mukavan ihmisen kanssa, ja löytyipä joukosta vähän skandivahvistustakin.

To 16.6. Ensimmäisen päivän saldo: 1 kpl työhaastatteluja (johtaa luultavasti toiseen haastatteluun), 1 kpl suoritettuja asuntonäyttöjä, 3 kpl peruttuja asuntonäyttöjä, 1 kpl varmistunut asunto. Muuttopäivä 23.6. :D Ei huonommin ekaksi päiväksi.

Pe 17.7. Vähemmän saatu aikaan, kiertelin pääasiassa kaupunkia. Soitin paikkaan, josta saisin varattua ajan johonkin työvoimatoimisto-tyyliseen paikkaan, jotta saisin National Insurance numeroni, jotta voisin tehdä töitä. Sain ajan 5.7. Just. Lupasivat lähettää jotain tietoja, ja annoin tulevan kämpän osoitteen, vaikka en tosiaan ole muuttamassa ihan vielä. Onneksi se on tosi lähellä, niin postin voi noutaa. Jos se menee perille. Nämä talojen ja asuntojen numerot täällä kun ovat hiukan epäselvät... :S Pankissakin kävin, mutta totesin aika pian, että ilman minkäänlaista todistusta osoitteestani tiliä ei heru. Jos Nordeasta suostuttaisiin lähettämään jotain, mutta en tietenkään ehtinyt hoitaa sitä tänään. No, ehtiihän sitä. Lähetin myös työhakemuksen pariin hotelliin ja STA Traveliin (vastaa Kilroy Travelsiä), mutta kai se on pakko vaan ruveta kiikuttamaan CV:itä ympäriinsä pian.
Ollaan kai menossa Sidin kanssa illalla ulos. Ja huomenna oli puhetta, että käytäisiin drinksuilla parin CS-miitissä tapaamani tytön kanssa (toinen skotlantilainen, toinen kanadalainen).

Että sellainen viikko! Sori että tuli niin pitkä, mutta en millään ole jaksanut kirjoittaa aikaisemmin, jatkuva lampsiminen ympäri maata ja/tai kaupunkia vie mehut. Mutta eiköhän se siitä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti