"If adventures do not befall a young lady in her own village, she must seek them abroad"
- Jane Austen

"Don't cry because it's over - smile because it happened"

keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Loppu-slut

Loppu-Lontoo jäi nyt vähän kertomatta, mutta kai pieni yhteenveto on paikallaan...

Mutta ensin pitää mainita "pieni" yhteensattuma viimeiseltä viikonlopulta:
Kävimme Natalien kanssa Camdenissa. Siellä olevat markkinat ovat sen verran iso ja sokkeloinen paikka, että siellä ei ihan heti löydä tuttuja etsimälläkään. No, yhtäkkiä näin ihmisjoukossa neljä pikkuveljeni kaveria. Ettei Paraislaisilta saa sitten olla rauhassa missään!
Onhan tämä ihan valtava yhteensattuma, mutta jotenkin se ei jaksa enää hetkauttaa, kun niitä on tullut viimeisten kuukausien aikana jo pari muutakin...

Joka tapauksessa, viimeinen päivä meni pakatessa. Kyllä siinä tuli aika stressaantunut fiilis kun kamoja yritti tunkea mihin tahansa ne sai mahtumaan, ja painoa oli jo valmiiksi liikaa. Illalla pidin ystäville/naapureille huutokaupan, missä lahjoitin astiani, ruoanlaittovälineeni ja kaiken mahdollisen sälän halukaille. Olin ainakin erittäin suosittu sinä iltana! Sen jälkeen kävimme Natalien kanssa syömässä Nando'sissa, ja yhdellä paikallisessa, ja se olikin sitten siinä.

Aamulla lähdin vähän ennen seitsemää. Mukana oli painava matkalaukku, melkein yhtä painava pikku-trolley, täyteen ahdettu olkalaukku, pienehkö pussi jossa pidin eväitäni, sekä melkein metrinmittainen putkilo, jonka sisällä oli juliste. Siinä piti sitten yrittää päästä käytäviä pitkin hissiin, ulos ovesta, portin läpi, ja muutaman sadan metrin matka metroasemalle. Ihan hyvinhän se meni sitten kun pääsin ulos portista ja sain vedettyä laukut liikkeelle, ja metroon nouseminen onnistui ystävällisen kanssamatkustajan avulla. Onneksi pääsin suoraan Piccadilly Linella Heathrowlle, ja siellä päässä sain taas apua laukun nostossa kärryille.

Olin punninnut matkalaukkuni jossain vaiheessa iltaa, jolloin se näytti 26kg. Check in -tiskillä sain kuitenkin kaikkea muuta kuin mukavan yllätyksen (vaikkei se oikeastaan niin suuri yllätys ollutkaan), kun matkalaukun painoksi paljastui 29kg (sallitun 23kg sijaan). Sen lisäksi trolleyssa oli 13kg (eikä 8), ja sitten oli vielä se olkalaukku, jota yritin kovasti piilotella. Päädyin sitten laittamaan trolleynkin ruumaan, ja maksoin £33 lisämaksun, mikä siinä tilanteessa tuntui suht pieneltä.

Saavuin Helsinkiin noin ½ tuntia myöhässä, ja melkein juoksin Turun koneelle. Turun päässä kävin heti ilmoittamassa osoitteeni laukkujeni tuomista varten, koska Helsingissä oli sanottu, etteivät ne ehtisi, mikä ei haitannut kun kerran olin menossa kotiin. Noin kymmenen minuutin ajon jälkeen puhelin kuitenkin soi, ja ilmoitettiin, että laukkuni pyörivät hihnalla. Kävimme siis hakemassa laukkuni, ja pääsin kotiin laatikoiden täyttämään kämppääni.

Eka ilta meni haikeissa tunnelmissa, ja kyllähän tässä välillä tulee ikävä, varsinkin kun joutuu kulkemaan jäisiä katuja mummoaskelin, ja kun kämppä on edelleen aika lailla kamojen peitossa, mutta eiköhän se siitä.

Tähän päättyi siis Erasmus-vaihtoni! Nyt jään enää odottamaan eri tahoilta tulevia, viimeisiä rahoja, ja Middlesex Universityn kurssitodistusta. Niiden perään joutuu varmaan vielä soittelemaan...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti