Tältä siis näyttää tämän naisen kesä:

5.6-22.7. - Edinburgh
22.7-7.8. - Stirling
8.8. - Kotiin - mutta ensin, jos luoja suo, keskiyön treffit Helsinki-Vantaalla Land Down Underiin matkaavan pikkuveljen kanssa.

Kuva: weheartit

Kesäsuunnitelmia

Sunnuntaina tätini kysyi, miten minä ja äitini aiomme saada viisi päivää kulumaan Lontoossa. Minä ja äiti katsoimme nopeasti toisiamme ja repesimme sitten nauruun. Vastaus: helposti!

(Ei meillä kyllä oikeasti ole edes viittä päivää, koska saavumme torstai-iltana ja lähdemme maanantaina päivällä, mutta vaikka meillä olisikin viisi kokonaista päivää, aika loppuisi silti kesken!)

Lontoo kutsuu siis jo ylihuomenna - heti viimeisen yliopistoluentoni jälkeen. Toiminee hyvin lohdutuksena.

Mutta ennen tulevaa matkaa ajattelin vähän kertoa kesäsuunnitelmistani, koska minulla nyt yhtäkkiä jopa on niitä!

Vähän yli viikko sitten en saanut unta. Oli jo melkein aamu, olin pienessä hiprakassa vuosijuhlien jälkeen, ja aivot hyrräsivät täysillä vaikka piti nukkua. Täydellinen hetki mahtaville ideoille. Siinä kohtaa sain valaistuksen koskien freelancer-uraani: eihän minun välttämättä tarvitse olla Turussa kääntämässä, vaan voisin olla välillä vaikka jossain muuallakin!

Joten pienen järkkäilyn ja yleisen Facebook-viestittelyn jälkeen alkaa näyttää siltä, että vuokraan kesäkuun puolesta välistä eteenpäin huoneen Edinburghin vanhasta kaupungista 4-6 viikoksi, ja sen jälkeen lähden vielä Stirlingiin kissavahdiksi - en edes tiedä kuinka pitkäksi aikaa, mutta sanoin, että voin kyllä olla vähän pidempäänkin, jotta kissan omistajat saavat lomailla tarpeeksi. Koska, no, katsokaa nyt tätä:

Kuva täältä.

Ei tuolta mikään kauhea kiire ole tulla pois. Ja koska en tarvitse työntekoa varten kauheasti muuta kuin läppärin ja toimivan netin, niin voin huidella Skotlannissa niin pitkään kuin jaksan, varsinkin silloin kun majoitus on ilmainen.

Tämä tuleva freelancer-ura tuntuu koko ajan yhä houkuttelevammalta!

Unelmia ruoasta

Tänne ei ole taas vähään aikaan ollut asiaa kun ei tammikuun Köpis-viikonlopun jälkeen ole tullut pahemmin reissattua. Seuraava Lontoon-reissu on kuitenkin jo kovasti mielessä vaikka lähtöön onkin vielä useampi viikko - vaikka ennen sitä on tosin niin paljon ohjelmaa, että aika menee varmasti siivillä.

Tälläkin matkalla tulemme luultavasti noudattamaan hyväksi havaittua kaavaa - yksi päivä shoppailua, yksi musikaali, yhdet iltapäiväteet, yksi museo ja yhdet markkinat, plus tietenkin kaikenlaista muuta mitä siihen väliin sitten keksitäänkään. Jostain kumman syystä vaikuttaa kuitenkin siltä, että moni musikaaleista loppuu juuri ennen matkaamme (25-29.4.) tai alkaa vasta sen jälkeen, ja olemme jo nähneet suuren osan must see -musikaaleista (Phantom, Les Mis ja Leijonakuningas yhdessä, ja itse olen nähnyt myös Billy Elliotin). Äiti haluaisi kovasti nähdä Mamma Mian, mutta se on yksi niistä jotka näyttäisivät loppuvan juuri ennen matkaamme. Miten se on mahdollista, eikö se ole pyörinyt jo vuosikaudet?? Jos kellään on musikaalivinkkejä niin saa ehdottaa!

Myös museovinkkejä ottaisin vastaan - aikaisemmin olemme kolunneet British Museumin, National Portrait Galleryn ja National Galleryn, ja itse olen käynyt myös Museum of Londonissa. Olisiko seuraavaksi vuorossa ehkä jompi kumpi Tate?

Oli miten oli, tällä kertaa minun oli tarkoitus puhua siitä osasta matkaamme, jonka olen jo suunnitellut erityisen huolellisesti - syöminen! Tässä siis lista lempiravintoloitani (plus muutama kahvila), jonne on aivan pakko päästä tälläkin reissulla. Onneksi olemme molemmat hyvän ruoan ystäviä, ja koska aamiainen ei kuulunut hotellimme hintaan, ehdimme käydä entistä useammassa ravintolassa ja kahvilassa! Jee! Moni näistä on ketjuravintola, mutta on kuitenkin olemassa ketjuravintoloita ja ketjuravintoloita - nämä mainitsemani ovat kaukana suomalaisten tuntemasta osuuskauppa-maailmasta Amarilloineen ja Fransmanneineen. Mainittakoon vielä, että järjestys on satunnainen.

- The Real Greek
Olen käynyt tässä ravintolassa kerran, ja sitten unohtanut sen kokonaan, koska en ole koskaan tajunnut viedä äitiäni tänne. TRG:ssä tarjoillaan tapas-tyylistä kreikkalaista ruokaa (älkää nyt vetäkö herneitä nenään vaikka sekoitan tuossa kahden eri maan ruokakulttuuria). Itse olen suhteellisen nirso, mutta TRG:ssä valitseminen kaikkien ihanien pikkuruokien välillä on hirvittävän vaikeaa! Sisustuskin on jännä, hyvällä tavalla.

- Belgo
Belgoja on muistaakseni neljä, ja itse olen käynyt Belgo Centraalissa, joka sijaitsee Seven Dialsissa. Täälläkin on todella upea sisustus, ja ruoka oli hyvää, vaikken itse moule fritesistä kauheasti välitäkään, eli muutakin on tarjolla. Tämä on siis belgialainen ravintola, jolla on myös laaja valikoima erilaisia hedelmäoluita, jotka maistuvat myös niille, jotka eivät olutta muuten juo (eli esim. minä).

- Wahaca
Meksikolaista katuruokaa tarjoava paikka, ja näitäkin näyttäisi nykyään löytyvän muutama ympäri Lontoota. Tämäkin pääsee upeasti sisustettujen ravintoloiden listalle.

- The Breakfast Club
BC:stä saa iloisen aloituksen aamulle! Tästä värikkäästä ravintolasta (niitäkin on useampia) saa all day breakfasts ja muutakin ruokaa. Itselleni tuottaa aina suuria vaikeuksia päättää haluanko makean aamiaisen (esim. pancakes) vai sittenkin jotain suolaista... Ihana paikka, jonka valikoima aamiaisruokaa ei jätä ketään kylmäksi.

- Yo! Sushi
En edes syö sushia, mutta Yo! Sushissa on silti käytävä joka reissulla - chicken katsu ja gyoza on niiin hyvää, ja siinä nyt vaan on jotain erityistä kun ruokansa saa noukkia liukuhihnalta. Tänne kannattaa suunnata maanantaisin, jolloin on Blue Monday ja suurin osa ruoista tarjoillaan sinisiltä (eli halvimmilta) lautasilta.

- Scooter Caffe
Tässä ihanassa kahvilassa olen käynyt vain kerran (tai käytiin me toistekin, mutta silloin ei mahduttu sisälle). Jännä sisustus, hyvä fiilis, ja kuulemma hyvää kahvia (teekin oli hyvää). Ruokaa ei tarjoilla, mutta tänne saa viedä omia ruokiaan. Kahvilassa on myös ainakin yksi kissa-asukki. Jos pyörii Waterloon nurkilla kannattaa ehdottomasti piipahtaa!

- The Original Maids of Honour
Hieman kauemapana keskustasta (mutta, kuten itse tajusin vähän aikaa sitten, tännekin pääsee metrolla) on ihana, kunnon vanhanaikainen tea room jossa saa iltapäiväteetä ja paljon muutakin. Tunnelma on juuri oikea kunnon iltapäiväteen nauttimiseen. Jos ilma on kaunis ja tekee mieli käydä viereisessä Kew Gardensissa kahvilasta saa myös piknikkoreja.

- Häagen Dazs
Tajusin juuri, etten ole käynyt pitkään aikaan Häagen Dazsissa, joten tämä on korjattava. Kuola valuu pelkästä ajatuksesta! Ehkä ihan hyvä, ettei kotinurkilta löydy Häagen Dazsin kahvilaa...


Joten ainakin näihin paikkoihin tulen raahaamaan äitini huhtikuun lopulla!

Kiitollisuudesta

Tajusin äsken miten tajuttoman onnekas olen, kun voin kertoa ihan ohimennen olevani menossa viikonlopuksi Kööpenhaminaan, no big deal. Kun voin suunnitella äitini kanssa tulevaa, neljättä yhteistä Lontoon-matkaamme. Kun pian viiden vuoden ajan olen matkustanut neljän kuukauden välein, ja yleensä jopa useammin. Kun olen saanut mahdollisuuden asua ulkomaille neljä kertaa, kahdessa eri maassa.

Kuinka onnekas olenkaan, kun saan viettää tällaista elämää!

Saa nähdä minkälaisena elämä jatkuu toukokuun jälkeen, kun Kela ei enää maksakaan vuokraani, ja opiskelijastatukseni on enää muisto vain. Miten Aikuinen, Töissäkäyvä Ihminen mahtaa onnistua ylläpitämään tällaista matkustustahtia kun pitäisi myös tienata elantonsa, maksaa opintolainaa ja säästää asuntoa varten? No, se jää nähtäväksi. Ennen sitä aion kuitenkin nauttia loppuun asti opiskelijana olemisen hyvistä puolista, runsaasta matkustamisesta ja ihanista hetkistä.

Reissuvuosi 2012

Olen jo tehnyt vuosikatsauksen toisessa blogissani, mutta kai tätäkin puolta voisi vähän päivittää (osittain myös siksi, että yritän itse muistella, mitä oikein tuli tämän vuoden aikana tehtyä). Missä kaikkialla siis kävin vuonna 2012? (Nyt on siis kyse ulkomaanmatkoista - kävin myös kolme kertaa Ahvenanmaalla, ja vaikka se olikin epätavallisen usein, ja tuntui välillä aika vieraalta paikalta, ei sitä nyt kuitenkaan lasketa tähän).

Tammikuun viidentenä päivänä muutin Skotlannista takaisin Suomeen. Uutta vuotta juhlittiin mitä parhaimmassa seurassa, kun viisi kaveria Suomesta tuli käymään. Sain vihdoin kokea isot, kunnolliset uuden vuoden juhlat, eli maailmankuulun Hogmanayn, joka on (kuulemma) maailman toiseksi suurin uuden vuoden tapahtuma (taisi olla Sydneyn jälkeen). Ohjelmassa oli outdoor ceilidh, eli ceilidh-tanssit ulkona - suosittelen, ei vaan sen takia, että ceilidh on ehkä parasta ajanvietettä ikinä, mutta myös siksi, että se on paras tapa pysyä lämpimänä Edinburghin yössä. Mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja 5.1.2012 koitti kotiinpaluu kuuden ihanan skottikuukauden jälkeen. Voitte uskoa, että suomalainen tammikuu ei auttanut Skotlannin-ikävään.


Seuraava matkani oli vasta pääsiäisenä, eli huhtikuussa. Olin voittanut jossain Kilroyn arvonnassa kaksi lentolippua mihin tahansa Air Francen Euroopan kohteeseen, joten lähdimme äitini kanssa jo perinteeksi muodostuneelle kevätreissulle Roomaan. Rooma oli ihan ok, ja siellä oli ihanan lämmintä, mutta ei siellä välttämättä tarvitse uudestaan käydä. Oltiin kyllä aika pettyneitä sekä ruokaan että shoppailumahdollisuuksiin, ja totesimme yhteistuumin, että ihan kiva, muttei vedä vertoja Lontoolle. Yllätyin kuitenkin iloisesti siitä, miten hyvin osasin kommunikoida vähäisillä italiantaidoillani! Sain myös maalistaani uuden maan, Vatikaanin.


Noin kolme viikkoa Roomasta paluun jälkeen olikin jo seuraavan matkan aika, kun lähdin Vapuksi Edinburghiin. Kotiin. Lensin ensimmäistä kertaa Ryanairilla, joka olikin yllättävän onnistunut kokemus, jota tietenkin paransi se, että samalla lennolla oli entinen työkaverini, joka oli ollut käymässä Suomessa. Vaikka Skotlannin sää oli kaikkea muuta kuin aurinkoinen ja lämmin (niin kuin edelliskeväästä puhuttiin), oli siellä silti aivan ihanaa! Joka päivälle olin sopinut lounas-, kahvi- ja päivällistreffejä kavereiden kanssa, ja sekaan mahtui tietenkin myös reilusti shoppailua - tai ainakin sen verran, mitä käsimatkatavaroilla matkustaminen salli.


Kaksi kuukautta Skotllannin jälkeen, eli heinäkuun alussa, lähdin viikonlopuksi Kööpenhaminaan tapaamaan siellä asuvaa aussikaveriani. Tämä oli ensimmäinen tämän kesän kahdesta viikonloppumatkasta, jotka olin yhtäkkiä keksinyt varata erään tylsän työmatkan aikana (tuolloin kuljin vielä 45 min bussilla töihin ja kotiin joka päivä). Sää ei suosinut, ja olin jotenkin onnistunut jättämään aivoni kotiin, sillä en ollut pakannut mukaan takkia ("Jos Suomessa on kesä, niin totta kai Tanskassakin on!" No eipä ollut), mutta koska tarkoituksena oli pääasiassa tavata ystävääni ei sää pahemmin haitannut. Mokailu muuten jatkui myös kotimatkalla, kun mm. meinasin myöhästyä lennoltani - luulisi, että tässä vaiheessa olisin jo tajunnut sen, että jos lento lähtee klo 15.50, niin siellä saattaisi olla ihan hyvä olla paikalla vähän aikaisemmin. Jotenkin tämä asia oli päässyt unohtumaan...


Kolme viikkoa Köpiksen jälkeen oli jo seuraavan reissun vuoro, kun lähdin tämän vuoden toiseen uuteen maahan Norjaan. Entinen työkaverini Marie oli muuttanut Skotlannista takaisin Norjaan, ja hän oli käynyt luonani helmikuussa, joten kävin vuorostani viettämässä viikonloppua hänen kanssaan. Sää ei taaskaan suosinut - teimme päiväretken läheiseen Osloon, mutta olimme siellä ehkä noin tunnin, koska siellä satoi kaatamalla. No, tulipahan käytyä.

Seuraava reissuni oli sitten syyskuussa kun kävin Tukholmassa, joka täydensi skandipääkaupunkien kiertueeni. Tarkoituksena oli käydä katsomassa Of Monsters and Men -bändin ilmaiskeikkaa, ja siinä samassa tapaamassa Tukholmassa opiskelevaa ystävääni, jolle olin luvannut jo kauan sitten, että tulisin käymään mutten ollut saanut aikaiseksi. No, sinne keikalle ei sitten päästykään, koska toiveistani huolimatta emme menneet paikalle tarpeeksi ajoissa, ja klubin ovelta olikin sitten n. sadan metrin jono kun pääsimme perille. Ei voi mitään. Muuten Tukholmassa oli kyllä mukavaa, ja ihmettelin miksen käy siellä useammin. Itse asiassa sielläkin kyllä satoi.

Jo seuraavalla viikolla lähdin taas reissuun, kun lähdin lokakuun kahdeksi ensimmäiseksi viikoksi takaisin rakkaaseen Skotlantiin tekemään graduhaastatteluja. Vietin aikaa pääasiassa Edinburghissa mutta myös Glasgowssa, ja haastattelujen lisäksi minulle jäi runsaasti aikaa tavata ystäviä, shoppailla ja vain nauttia toisesta kotimaastani. Toisen viikon torstaina myös pikkuveljeni pyrähtivät paikalle, ja meillä oli hirveän hauskaa heidän kolmen päivän kestävän vierailunsa aikana. Nuorempi ei ollut ennen käynyt Skotlannissa, mutta vanhempihan vietti siellä kolme viikkoa viime vuonna, joten otimme tehtäväksemme tutustuttaa kuopuksen Skotlannin ihmeisiin, joihin kuuluvat tietenkin mm. Irn Bru, ceilidh ja haggis. Pikkuveli tykkäsi näistä kaikista.

Ja siinä se sitten olikin, Reissuvuosi 2012.
7 ulkomaanmatkaa, 6 maata, joista 2 uusia.
Reissuseurana kavereita, äiti, pikkuveljet.
Ihania muistoja.

Ensi vuodelle olen jo varannut viikonloppureissun Köpikseen tapaamaan erästä tanskalaista kaveria, ja huhtikuun alussa lähden luultavasti taas äitini kanssa jokavuotiselle kevätmatkallemme - vahingosta viisastuneena tällä kertaa Lontooseen. Myös Irlantiin haluaisin vihdoin päästä nyt kun Norwegiankin alkaa lentää sinne Helsingistä. Ja nämä ovat vasta kevään suunnitelmia - toukokuun ja valmistumisen jälkeen maailma on avoin.

Saas nähdä mihin sitä tulevana vuonna päätyy. Stay tuned!