365 päivää myöhemmin...

Vaikka sitä on vaikea uskoa, tänään on kulunut vuosi siitä kun suljin Turun asuntoni oven takanani ja lähdin viettämään kesää Edinburghiin. Pari päivää myöhemmin kirjoitin näin:

Siitä lähtien, kun lentokoneen ikkunasta alkoi näkyä tuttuja maisemia, olen ollut suupielet korvissa. Täällä on vain niin tajuttoman nättiä! Kun tulin bussilla kaverin luota esikaupungista keskustaan näin hirveästi kaikkia nättejä pihoja, puita, taloja, ja äsken kävellessäni Meadows-puiston halki ihmettelin taas, miten täällä voikaan olla näin kaunista! Pilvistä, toki, ja aika viileää, mutta ei se edes haittaa. Täältä ei haluaisi lähteä ikinä.

Ja kuinkas sitten kävikään. Tuosta päivästä on kulunut vuosi, ja olen täällä edelleen, eikä suunnitelmissa ole lähteä täältä mihinkään. Edinburgh on mielestäni yhtä ihana ja tajuttoman nätti kuin vuosi sitten, tai kuin kolme vuotta sitten kun muutin tänne viimeksi, tai kuin neljä vuotta sitten kun kävin täällä ensimmäistä kertaa.

Kuluneeseen vuoteen mahtuu todella paljon - suuria oivalluksia onnellisuudesta ja omasta elämästä, sekä muutama tärkeä virstanpylväs. Vuosi sitten sulkiessani Brahenkadun asunnon oven en olisi ikinä uskonut, että 365 päivää myöhemmin olisin myynyt melkein koko maallisen omaisuuteni, muuttanut pysyvästi uuteen maahan, ja asuisin maailman ihanimman miehen kanssa.

Olen oppinut, että yrittäjyys ja raha-asiat ja se, ettei elämä olekaan niin selkeästi viitoitettu kuin opiskeluaikoina stressaa minua välillä todella paljon, mutta olen myös oppinut sen, että kun olen oikeasti onnellinen, niin pienet tai suuretkaan mielialanvaihtelut eivät vaikuta siihen syvimpään onnellisuuden tilaan. Olen löytänyt rinnalleni ihmisen, jonka kärsivällisyys on pohjaton ja joka jaksaa tukea aina, oli itkun aiheena sitten epävarma tulevaisuus tai pilalle mennyt ruoka, ja ystäviä, joille voi avautua loputtomasti ärsyttävistä vesihanoista ja kylmistä kämpistä.

Kun tulin tänne vuosi sitten oli ajatuksena jäädä vain kesäksi, ja palata sitten Turkuun miettimään jatkoa. Mutta eihän siihen sitten mennytkään kuin pari viikkoa ennen kuin päätös muutosta oli tehty. Ja näin vuoden jälkeen en voi sanoa muuta kuin että onneksi uskalsin!

Kuvat: weheartit