Dean gardens

Niin kuin viime postauksessa mainitsin, kävimme avointen ovien viikonloppuna tutustumassa kotini lähellä sijaitsevaan puistoon nimeltä Dean gardens. Nimensä puolestahan tämä on puutarha, niin kuin monet muutkin täkäläiset puistot, mutta kokonsa puolesta kutsun tätä kyllä puistoksi.

Edinburghissa on useita erikokoisia yksityisiä puistoja, ja useimmiten jäseneksi voivat liittyä vain puiston ympärillä asuvat. Dean gardensin jäseneksi voi kuitenkin liittyä kuka tahansa, kunhan maksaa 110 punnan vuosimaksun. Tästä voi olla montaa mieltä, enkä edes tiedä miten paljon muiden puistojen jäsenyys maksaa, mutta odotin summan olevan huomattavasti satasta korkeampi. Ja jos sitä oikeasti käyttää, niin minä voisin ihan mielelläni maksaa kympin kuussa siitä, että saisin käyttää noin upeaa puistoa, varsinkin kauniilla ilmalla kun yleiset puistot ovat ihan täynnä, ja muutenkin.

Mutta, itse puistoon. Puisto sijaitsee Water of Leith -joen vieressä, ja alue on 2,8 hehtaarin kokoinen. Puistosta löytyy perinteisen puistomaisia alueita: nurmikkoa, penkkejä, lasten leikkipuisto, mutta suurilta osin se muistuttaa enemmänkin metsää, ja sehän suomalaiselle kelpaa. Leveämpiä käytäviä on kolmessa eri tasossa (puisto sijaitsee rinnealueella joka viettää joelle), ja niiden väliä voi kiivetä tai laskeutua kapeampia polkuja pitkin. Puistossa oli avointen ovien päivän takia jonkin verran porukkaa, mutta olettaisin, että siellä saa yleensä olla aika rauhassa.

Laskeuduimme melkein heti joelle, ja kävelimme sitä pitkin upean metsämaiseman halki. Puiston toisesta päästä näkyi vesiputouskin, ja puiston yläpuolella kulkeva Dean-silta näytti upealta. Todellakin maaginen paikka!

Joen toisella puolella kulkee Water of Leith walkway, eli jokea pitkin kulkeva polku (yhteensä 19,6 km Balernosta Leithiin), josta olen kuullut myös paljon hyvää. Polku tarjoaa kuulemma upeat maisemat - mikä tuli todistettua ainakin tällä puiston ohi kulkevalla pätkällä. Minulla onkin ollut tarkoituksena käydä joku päivä kävelemässä siitä osa, ja nyt, kun näin millaisia maisemia on tiedossa, kasvoi hinku entisestään, joten siitä toivottavasti lisää pian.

Emme viettäneet tällä kertaa puistossa kovin paljon aikaa, vaan lähdimme heti kierroksemme jälkeen pois, mutta toivon kovasti, että pääsen vielä joskus nauttimaan tuosta ihanasta puistosta. Sanoisin, että sitten kun taloudellinen tilanne vähän tasoittuu voisin hyvinkin kuvitella maksavani satasen vuodessa siitä, että pääsisin nauttimaan tuosta ihanasta puistosta - siellä voisi käydä kävelyllä ja ottaa pientä irtiottoa hektisestä kaupunkielämästä (heh heh, terveisin kotityöläinen).