Aattona laitoimme tekoripset ja muut meikit naamaan, ja ulos lähtiessämme huomasimme, että satoi. Kävelimme sateessa työkaverini luo etkoille - perille päästyämme vakuutimme kaikille, että meillä oli kuvatodisteita siitä, että olimme nättejä ainakin kotoa lähtiessämme. Don't bother doing your hair - the weather will do it for you saimme todeta, taas kerran. Noin klo 22 otimme taksin keskustaan, sade oli lakannut. Kävelimme karnevaalitunnelmaisia katuja pitkin päämääräämme: National Galleryn pihalla pidettäviin ceilidh-tansseihin! Ceilidheissä on yleensä aika hyvä järjestys, mutta tällä kertaa muodostelmista ei ollut tietoakaan. Onnistuimme silti tanssimaan suht menestyksekkäästi useamman tanssin, ja siinä tuli kuuma! Keskiyöllä katselimme hienoja raketteja linnan yllä, lauloimme Auld Lang Synea, ja sitten tuli se sade - onneksi vasta silloin! Eriväriset muovisadetakit (joita myös kokovartalokortsuiksi kutsuttiin) niskaan, siideri käteen, ja letkajenkka pystyyn! Se oli kyllä näky se, harmi ettei ole videomateriaalia...
Uusi vuosi vaihtui siis erittäin hyvissä merkeissä. Kaverit poistuivat 3. ja 4. päivän aamuna, ja minulla oli sitten vielä yksi päivä ihanassa Edissä. Viimeiseen päivään mahtui lounas Kimmyn kanssa, pientä shoppailua ja viiniä Taijan kanssa, ja päivällinen Wesleyn ja Tatun kanssa.
Tällä kertaa jäähyväiset olivat vähemmän itkuiset, mutta ikävä tulee silti. Edinburghissa viettämäni kuusi kuukautta olivat upeaa aikaa - rakastuin kaupunkiin, sain paljon uusia ystäviä, ja kaikkea muuta huippua ja ihanaa jota en voi edes kuvailla. Päätös lähteä Edinburghiin ja jäädä sinne kesän jälkeen oli kyllä erittäin hyvä! Toivottavasti palaan sinne pian...
Vielä vähän kuvia kauniista Edinburghista:
<3
Nyt alkaa sitten "uusi" elämä koti-Suomessa. Wish me luck!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti